Miksi kotimainen ruoka on parasta?

Hankkeemme tarkoitus on edistää hämäläisen ruokaketjun menestymistä. Tämän kaiken perusta on tietysti se, että meistä kotimainen ja hämäläinen ruoka on parasta. Se on puhdasta, vastuullista ja lähellä tuotettua. Sen suosiminen tuo maakuntaan lisää yrittäjyyttä ja sitä kautta veroeuroja, työtä ja elävän maaseudun.

Miksi kotimainen ja hämäläinen ruoka sitten on niin hyvää, että sitä pitäisi suosia kaikin tavoin?

Aloitetaan vaikka eläimistä. Suomessa ollaan kotieläintuotannon antibioottien käytössä Euroopan vähiten käyttävien maiden joukossa. Esimerkiksi Italiassa antibiootteja käytetään  neljätoista kertaa enemmän kuin Suomessa. Tämä kertoo ensinnäkin siitä, että meillä Suomessa eläinten olosuhteet ovat niin hyvät, että ne sairastavat vähemmän. Toisaalta myöskään ennaltaehkäisevää antibioottien käyttöä ei meillä tarvita. Antibioottien runsaassa käytössä on myös se ikävä puoli, että bakteerit kehittyvät hyvin pian niille vastustuskykyisiksi. Tämä vaarantaa elintarviketurvallisuutta, sillä nämä vastustuskykyiset bakteerit voivat tarttua lihan kautta myös ihmisiin.

Raakaa kananmunaa voi syödä huoletta

Kotimaiseen kotieläintuotantoon liittyy muutakin kuin antibiootit. Meillä kanojen nokkia tai sikojen saparoita ei typistetä, koska siihen ei ole tarvetta. Kasvuhormoneja ei käytetä. Eläinten huolellinen rekisteröinti takaa ruualle läpinäkyvän jäljitettävyyden pellolta pöytään. Salmonellavalvontamme on niin tiukka, että lasten voi huoletta antaa nuolla taikinakulhon raakoine kananmunineen päivineen.

Puhdasta pohjoista viljaa

Maailman pohjoisimmassa maatalousmaassa lyhyessä kasvukaudessa kasvintuotanto ei ole helpointa mahdollisinta eivätkä sadot yllä lähellekään Keski-Euroopan lukuja. Pohjoisesta sijainnistamme ja ennen kaikkea talvesta on meille kuitenkin se hyöty, että kasvinsuojelutarve on meillä huomattavasti vähäisempi kuin eteläisemmissä maissa. Meillä eivät talven vuoksi viihdy läheskään kaikki kasvien tuhohyönteiset ja taudit. Lisäksi esimerkiksi monet kotimaiset elintarvikeviljan ostajat kieltävät sopimustuottajiltaan glyfosaatin käytön ennen puintia, mitä kuitenkin tehdään muualla Euroopassa.

Itsestään selvä ruuantuotanto

Meillä kotimaassa ja Hämeessä tuotetaan ruokaa erityisellä huolellisuudella. Pidämme sitä kuitenkin itsestäänselvänä asiana ja liian kalliina. Jos ruisleivän hinnasta 4 prosenttia on siinä käytetyn viljan osuus, se ei ole kallista. Joku muu leivässä maksaa, ei vilja.


Saara Kukkonen
MTK Hämeen Kasvua Hämeessä-hanke