Pakkaus puhuttelee

Pakkaus puhuttelevaksi info-päivä elintarvikeyrittäjille järjestettiin Turun Villa Promenadessa 10.5.2016. Paikalla oli puhumassa Aalto yliopiston pakkausmuotoilun tutkija ja opettaja Markus Joutsela. Hän kertoi meille mitä pakkaukset viestivät ja miten pakkausten potentiaalia voi ja kannattaa hyödyntää. Mervi Louhivaara Turun yliopiston Brahea-keskuksesta kertoi päivän päätteeksi vielä pakkausmerkinnöistä.

Markus Joutsela kertoi pakkaussuunnittelun tärkeydestä ja miten sitä kannattaa hyödyntää. Asiakkaat ostavat silmillään ja usein pakkaus on se, mitä tuotteesta nähdään ostosympäristössä. Pakkauksen ulkonäkö viestii asiakkaalle tuotteen laadusta, ominaisuuksista ja sen käytöstä. Asiakas valitsee tuotteen pakkauksen mukaan, koska tuote ja pakkaus hahmotetaan usein kokonaisuutena, tämän takia pakkauksen pitäisi olla puhutteleva ja asiakkaalle suunnattu.

Yrittäjän antama etukäteisohjeistus (briiffi) suunnittelijalle ohjaa pakkauksen suunnittelua. Tämä on erittäin tärkeää, jos käytetään ulkopuolista suunnittelijaa. Miten saat kerrottua yrityksen viestin ja yrityksen toimintaa ohjaavat arvot suunnittelijalle. Ja miten asiasisältö esitetään, jotta asiakkaatkin tulkitsevat sen halutulla tavalla. Jo pakkausta mietittäessä on hyvä pohtia yrityksen/tuotteen identiteettiä, arvoja, positioita sekä mielikuvaa, mitä halutaan pakkauksella viestiä. Pakkaus pitäisi nähdä yhtenä markkinoinnin kilpailukeinon osana (Product, Place, Prise, Promotion + Packaging).

Aina pitäisi miettiä asioita käyttäjälähtöisesti, vaikkakin tuotanto ohjaa usein suunnittelua. Esimerkkinä Joutsela mainitsi suklaapakkaukset; suklailla on hyvin käyttäjälähtöinen brändi, suklaapakkaukset ovat erilaisia esim. äidille, ystävälle tai lapselle. Kohderyhmä vaikuttaa siihen millainen design toimii, esimerkiksi Lohas-kuluttajalle on tärkeintä kotikutoisuus, vihreä, viileä, rusehtava, tussityyppisyys, luonnon omia kuvituselementtejä, käsin tekeminen, rustiikkisuus ja minimalistisuus. Kun pakkaus on suunnattu oikealle kohderyhmälle, pakkauksen välittämä viesti vaikuttaa paremmin.

Pakkauksen uudelleen käyttöäkin kannattaa miettiä; voiko sitä esim. kierrättää, hyödyntää uudella käyttötavalla. Myös vastuullisuus voi olla yksi asia, jota voi hyödyntää myös markkinointikeinona. Joutsela kertoi esimerkkinä yhdestä pakkausvalmistajasta, joka käyttää merestä kerättyä muovia pakkauksissaan. Yritys maksaa muovin keräyksestä kalastajille, jotka keräävät muovia merestä huonoina kalastuskausina.

Hyvä pakkaus on Joutselan mukaan erottuva, käytännöllinen, tuotteen/valmistajan tunnistaa pakkauksesta, kuluttaja saa pakkauksesta riittävästi informaatiota. Tärkeää on myös, että pakkaus luo pysyvän ja myönteisen mielikuvan tuotteesta tai valmistajasta sekä herättäisi myös tunteita.

Kuva vesipullopakkauksesta, joka ilmentää kylmää, raikasta jo muodollaan.

Lopuksi Mervi Louhivaara kertoi pakkausmerkinnöistä. Pakkausmerkinnöissä keskeisin asia on vuoden lopussa tuleva muutos ravintoarvomerkintöjen käyttöönotosta. Ravintoarvomerkinnät pitää jatkossa merkitä pakkausiin. Tämä ei koske seuraavia tuotteita:

• Jalostamattomat tuotteet jotka koostuvat yhdestä ainesosasta
• Kypsyttämällä jalostetut tuotteet, jotka koostuvat yhdestä ainesosasta
• Juomavesiä, maustesekoituksia, suolaa, etikkaa ja pöytämakeuttajia, jos niiden pakkauksen suurimman pinnan ala on enintään 25 cm²
• Pieniä paikallisia toimijoita (tarkista terveystarkastajalta)

Ravintoarvomerkintöihin riittää laskennallinen merkintä, esim. www.fineli.fi sivuston mukaan laskettu, vastaavanlaisesta tuotteesta katsottu tai hyväksytyssä laboratoriossa analysoitu. Pakkausmerkintäesityksen diat ovat liitteenä.


Kirjoittajat Leena Luoma, puutarhatalouden opiskelija, Hämeen ammattikorkeakoulu ja Sanna Lento, Hämeen ammattikorkeakoulu