Kestävää ruokaa ja kasvua Hämeessä

Blogi hämäläisestä ruokaketjusta kehittäjien silmin.

tiistai 28. kesäkuuta 2016

Herttoniemen osuuskunta hoitaa maata ja ihmisiä




Lyhyet läheiset ketjut – lähiruoka ja sosiaalinen pääoma hanke järjesti tutustumistilaisuuden kumppanuusmaatalouteen ja Herttoniemen osuuskuntaan 16.6.2106. 

Tilaisuudessa puhunut Rikard Korkman, SLC:stä, kertoi, että kumppanuusmaatalous, CSA, Community Supported Agriculture, on alkanut Yhdysvalloista 1980-luvulla. Malleja on erilaisia; on kuluttajavetoisia, viljelijävetoisia, useiden viljelijöiden yhteisiä (multi-CSA) sekä kuluttaja-tuottajavetoisia osuuskuntia. Kumppanuusmaataloudessa kuluttaja on mukana vaikuttamassa, jakamassa riskiä sekä yleensä maksaa etukäteen sadon tuotteista. Korkmanilla on itsellään yhden hehtaarin omenatila, jossa hän on aloittanut oman mallin mukaisen kumppanuusmaatalouden. Hän kutsuu sitä sopimuspohjaiseksi suoramyyntimalliksi. Osakkaat omistavat omenapuita, joita hän hoitaa. 

Herttoniemen ruokaosuuskunnan toiminta perustuu ammattimaiseen viljelyyn ja yhteisöllisyyteen. Kolmen ja puolen hehtaarin alueella hoidetaan maata luonnonmukaisesti. Viljelijä Heidi Hovin mukaan he ovat nyt siinä tilanteessa, että voivat sanoa tuottavansa ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää ruokaa. Ruoan tuottamisessa sosiaalinen aspekti on tärkeä, toiminta perustuu ympärillä olevaan yhteisöön; osuuskunnan vapaaehtoisiin jäseniin, kouluyhteistyöhön vieressä olevan Steiner-koulun sekä ravintolakoulu Perhon kanssa, leiritoimintaan ja green care kuntoutujiin.

Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri toi terveiset Helsingin kaupungilta ja muistutti, että kaupunkiviljelyllä on pitkät perinteet. Siirtolapuutarhoja ja viljelypalstoja on ollut Helsingissä jo 100 vuotta ja tällaista uutta kaupunkiviljelykulttuuria halutaan kehittää edelleen, mm. viherkattorakentamiselle ollaan tekemässä pelisääntöjä.

Ympäristöneuvos Sauli Rouhinen muistutti, että puolet maailman maataloudesta tuotetaan pientiloilla. Pienviljelijät ovat tärkeitä ja nyt tarvitaan keskustelua siitä, mistä muodostuu ravintomme hinta.

Maritta Paakkinen oli tehnyt gradunsa aiheella ruoan valinta. Hän haastatteli Herttoniemen osuuskunnan jäseniä, eli niitä, jotka olivat jo tehneet valinnan, että hankkivat osan ruoasta yhteisöstä ja haluavat syödä kasviksia ja käyttää luomutuotteita. Tutkimus osoitti, että CSA ohjasi ymmärtävään arjen hallintaan, kuluttajat olivat alkaneet enemmän miettiä ruoan alkuperää. Ymmärrys ruokajärjestelmään yleisesti kasvoi, ruoan arvostus lisääntyi, luontosuhde kehittyi sekä arvostettiin CSA:n kasvatuksellista näkökulmaa, kun lapset saivat olla mukana pellolla. Raaka-aineita käsiteltiin monella eri tavoin, niitä säilöttiin, jaettiin reseptivinkkejä, ja se innosti uusiin kokeiluihin sekä lisäsi ruoan valmistusta.

Herttoniemen osuuskunnassa on aloitettu myös ns. solidaarisuuskokeilu. Jäseniltä on kerätty rahaa, jotta on voitu antaa ilmaisia osuuksia vähävaraisille perheille ja päihdekuntoutujille. Kokeilulla halutaan tavoittaa uusia ihmisiä CSA:n piiriin, kantaa sosiaalista vastuuta ja lisätä ihmisten tasa-arvoisuutta. Vuoden mittaan kerätään mm. tietoa siitä, miten yhteisöllisyys vaikuttaa heidän osallistumiseen osuuskunnan toimintaan. Heillä ei kuitenkaan ole talkoovelvoitetta niin kuin muilla osuuskunnan jäsenillä.

Jaana Kotro Luonnonvarakeskuksesta kertoi tilaisuuden päätteeksi, mitä tuloksia Lähi-sos hankkeessa on saatu ja mitä sosiaalisella pääomalla tarkoitetaan. Sosiaalinen pääoma on yksi tuotannontekijöistä, jossa sosiaalista kestävyyttä rakennetaan. Lähiruoan ympärillä olevat muut asiat kuin itse tuote, ovat juuri näitä sosiaalisen pääoman tekijöitä. Lähiruoka-asiakkaiden verkkokeskusteluissa yhteisöllisyys nousi korostetusti esille. Sosiaalinen pääoma on yhteistä toimintaa, mukavaa tekemistä, josta syntyy hyvää mieltä. Sen tukirankana ovat verkostot, säännöt ja luottamus, jossa rehellisyys, läpinäkyvyys ja sosiaalinen kanssakäyminen on tärkeää, kuten kumppanuusmaataloudessa.




Kirjoittaja Sanna Lento, Hämeen ammattikorkeakoulu. Lyhyet läheiset ketjut – lähiruoka ja sosiaalinen pääoma hanketta toteuttavat Hämeen ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu sekä Turun yliopiston Brahea-keskus. Rahoittajana Maa- ja metsätalousministeriö.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti