Kestävää ruokaa ja kasvua Hämeessä

Blogi hämäläisestä ruokaketjusta kehittäjien silmin.

tiistai 3. kesäkuuta 2014

Tiedetreffit 3.6.2014 Valkuaisomavaraisuus nousuun!



Pirjo Peltonen-Sainio, MTT "Kotimaisen valkuaisomavaraisuuden nykytila ja potentiaali"

Erityisesti panostettava herneen tuotantoriskien hallintaan
Kasvinjalostajille viestiä, että viljely lisääntyy - panostukset kannattavia - tulosten eli uusien lajikkeiden saaminen viljelijöille kestää 15 vuotta
Palkokasvit luontevin viljelyn monipuolistaja
Olennaista potentiaalin tunnistaminen; pitää katsoa pidemmälle kuin yhden vuoden epäonnistumiseen- noin 10 vuoden välein tapahtuu epäonnistumisia; paras neljännes tai paras viidennes onnistuu kaikissa olosuhteissa, tukipolitiikan merkitys

- Euroopan keskiarvo noin 30 %, Suomi noin 15 %
- EU:ssa soijaa 65 %, josta 2 % tuotetaan alueella
- Rapsi vastine
- Palkokasvit paikallinen  vaihtoehto

Rypsi ja rapsi 400-600 kg/ha valkuaista
Herne ja härkäpapu 700 - 1000 kg/ha
Parhaat vehnät 900 kg valkuaista/ ha

Potentiaali 200 000 ha nykyisin, ilmaston lämpenemisen myötä enemmän

Hannu Känkänen, MTT "Palkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä"

Biologista typensidontaa hyödynnetään huonosti nykyisin; alle 5 kg N/ha
- suurin potentiaali nurmien tuotannossa 4/5 nurmien tuotannosta näin - uskallus vähentää väkilannoitteita
- palkoviljat 10 x
-aluskasvit kv-tiloilla noin 1/3 pinta-alasta
- viherlannoitus viljelykiertoon
- > biologinen typensidonta 10 - 20  x

40 kg N lannasta, ei yleensä estä biologista typensidontaa

monivuotisen viherlannoitusnurmen jälkeen myös toisena vuonna jälkivakutus 20 kg/ha

nurmi 90 kg ja muut noin 40 kg säästö N /ha

viherlannoitusnurmet muokattava mahdollisimman myöhään syksyllä - huuhtoutumisen estäminen

Kaisa Kuoppala, MTT "Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon"

Erityisesti toivon puna-apilan viljelyn lisääntyvän
- lehmät syövät mielellään ja maitotuotos lisääntyy
- maidon rasvahappokoostumus muuttuu -> pehmeämpi maitorasva

Säilörehu on tärkein valkuaisrehu, taloudellisin valkuainen säilörehusta ja viljasta
130-140 g raakavalkuaista /kg ka

keskimäärin noin 30 % N-hyväksikäyttö maidontuotannossa
lisätypestä 20 -25 % maitoon

75 % mikrobivalkuaista
15 % väkirehun ohitusvalkuaista
9 % säilörehun ohitusvalkuaista
1 % endogeeninen

Monivuotiset kasvit
Puna-apila, valkoapila, alsikeapila, sinimailanen
Arvio 10 % nurmialasta apilaa
Yksivuotiset kasvit
Härkäpapu, herne, lupiini, viljat

Päivien esitykset tulevat tiedetreffit-hankkeen sivustolle


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti