Kestävää ruokaa ja kasvua Hämeessä
Blogi hämäläisestä ruokaketjusta kehittäjien silmin.
tiistai 3. kesäkuuta 2014
Tiedetreffit 3.6.2014 Valkuaisomavaraisuus nousuun!
Pirjo Peltonen-Sainio, MTT "Kotimaisen valkuaisomavaraisuuden nykytila ja potentiaali"
Erityisesti panostettava herneen tuotantoriskien hallintaan
Kasvinjalostajille viestiä, että viljely lisääntyy - panostukset kannattavia - tulosten eli uusien lajikkeiden saaminen viljelijöille kestää 15 vuotta
Palkokasvit luontevin viljelyn monipuolistaja
Olennaista potentiaalin tunnistaminen; pitää katsoa pidemmälle kuin yhden vuoden epäonnistumiseen- noin 10 vuoden välein tapahtuu epäonnistumisia; paras neljännes tai paras viidennes onnistuu kaikissa olosuhteissa, tukipolitiikan merkitys
- Euroopan keskiarvo noin 30 %, Suomi noin 15 %
- EU:ssa soijaa 65 %, josta 2 % tuotetaan alueella
- Rapsi vastine
- Palkokasvit paikallinen vaihtoehto
Rypsi ja rapsi 400-600 kg/ha valkuaista
Herne ja härkäpapu 700 - 1000 kg/ha
Parhaat vehnät 900 kg valkuaista/ ha
Potentiaali 200 000 ha nykyisin, ilmaston lämpenemisen myötä enemmän
Hannu Känkänen, MTT "Palkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä"
Biologista typensidontaa hyödynnetään huonosti nykyisin; alle 5 kg N/ha
- suurin potentiaali nurmien tuotannossa 4/5 nurmien tuotannosta näin - uskallus vähentää väkilannoitteita
- palkoviljat 10 x
-aluskasvit kv-tiloilla noin 1/3 pinta-alasta
- viherlannoitus viljelykiertoon
- > biologinen typensidonta 10 - 20 x
40 kg N lannasta, ei yleensä estä biologista typensidontaa
monivuotisen viherlannoitusnurmen jälkeen myös toisena vuonna jälkivakutus 20 kg/ha
nurmi 90 kg ja muut noin 40 kg säästö N /ha
viherlannoitusnurmet muokattava mahdollisimman myöhään syksyllä - huuhtoutumisen estäminen
Kaisa Kuoppala, MTT "Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon"
Erityisesti toivon puna-apilan viljelyn lisääntyvän
- lehmät syövät mielellään ja maitotuotos lisääntyy
- maidon rasvahappokoostumus muuttuu -> pehmeämpi maitorasva
Säilörehu on tärkein valkuaisrehu, taloudellisin valkuainen säilörehusta ja viljasta
130-140 g raakavalkuaista /kg ka
keskimäärin noin 30 % N-hyväksikäyttö maidontuotannossa
lisätypestä 20 -25 % maitoon
75 % mikrobivalkuaista
15 % väkirehun ohitusvalkuaista
9 % säilörehun ohitusvalkuaista
1 % endogeeninen
Monivuotiset kasvit
Puna-apila, valkoapila, alsikeapila, sinimailanen
Arvio 10 % nurmialasta apilaa
Yksivuotiset kasvit
Härkäpapu, herne, lupiini, viljat
Päivien esitykset tulevat tiedetreffit-hankkeen sivustolle
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti