Farmari 2013

Farmari 2013 järjestettiin Seinäjoella 3-6.7.2013 laajalla ja monipuolisella alueella keskellä kaupunkia.

Kotieläinosastot ja kotieläinteknologia olivat laajasti esillä ja kotieläinosastoilla oli useita kehiä, joissa kilpailtiin ja pidettiin erilaisia esittelyjä ja esityksiä lähes taukoamatta.

Päivittäin kehässä esiteltiin myös keinosiemennyssonneja. Kuvassa Uudis-Savikkolan Ansio A 45065D.  Esittäjä tuoteryhmäpäällikkö Mikko Säynäjärvi VikingGenetics.

Kilpailujen tulokset ja kuvia eri päivien tapahtumista Farmarin omilla sivuilla.

Junior Handlerit kisasivat lihakarjan tai lypsykarjan kanssa.

Lannankäsittelyn erilaiset vaihtoehdot ovat aina ajankohtaisia ja kiinnostavia. Pellon Groupin osastolla oli esillä MTT:n ja PellonGroupin yhteistyönä kehitetty Biosampo - hajuton jatkuvatoiminen lannankäsittelytekniikka sikatiloille. Lanta jakautuu noin 85 % nestefraktioon, joka sisältää typpeä ja 15 % fosforipitoista kuivafraktiota. Kehitystyö menentelmän soveltamiseksi myös nautatiloille jatkuu.

Neuvonta ja tutkimus olivat esillä useissa pisteissä. Omaa tietämystään pääsi kartuttamaan keskustelemalla asiantuntijoiden kanssa ja useilla osastoilla oli myös keskustelujen herättämiseksi erilaisia tunnistamistehtäviä tai kyselyjä.

Vasemmalla timotei ja oikealla ruokonata. Ruokonata on selvästi karheampi.

Seosrehun tekemiseen liittyen ProAgrian osastolta poimittua:

Luonnospiirustuksia erilaisista navetta- ja muista  tuotantorakennuksista oli esillä useammallakin osastolla.

 Työtehoseuran maataloustiedotteet vuodelta 2012 ja 2013 :

• Kuivituskäytännöt uusissa pihattonavetoissa osa 1: kylmäpihatot ja verhoseinäpihatot, Alasuutari Sakari
• Eläinten ja navetan puhtaanapito maitohygienian ylläpitämisessä, Lea Puumala ja Reetta Palva
• Vasikoiden hoitotyö eri kasvatusympäristöissä, Reetta Palva ja Tea Elstob
• Työ hyvän maitohygienian ylläpitämiseksi - käytäntöjä ja kokemuksia maitotiloilta, Lea Puumala ja Reetta Palva

Joitain pomintoja tiedotteista
Kuvituskäytännöt: 

• yli 50 le pihatot, kyselyn mukaan 1/3 koneellinen kuivitus ja 2/3 kuivikkeen levittäminen käsin
• viileissä pihatoissa yleisin kuivikemateriaali on turve (50 %), seuraavana kutteri (30 %) 
• parret puhdistetaan 2 krt/vrk (40 %), 2-4 krt (40 %) ja 4-6 krt (20 %)
• kuiviketta levitetään yleisimmin 2 krt/vrk (60 %) 
• kerralla levitettävän kuivikkeen määrä vaihtelee tilalta toiselle alle 2 litraa/parsi 10-20 litraan/ parsi

Eläinten ja navetan puhtaanapito:

• utareet puhtaimmat tiloilla, joilla käytettiin päivittäin noin 1 kg:n verran kuiviketta/parsi/vrk
• runsaimmin kuivikkeita käyttävillä tiloilla lypsytyö sujuvaa ja nopeaa
• ritilänavetoissa, joissa lanta poistettiin raapoilla tai lantaraapparoboteilla usein lehmien jalat olivat yleensä suhteellisen puhtaat
• automaattilypsytiloilla utareiden ja jalkojen puhtaus erityisen tärkeää
• automaattilypsypihatoista yli 40 % lantakäytävät puhdistettiin vähintään 12 krt/vrk

Vasikoiden hoito:

• vasikoiden kasvatus viileässä ja erillään muusta karjasta vähentää tautipainetta ja tarjoaa vasikoille parempaa hengitysilmaa
• iglukasvatuksen haasteita hoitotöiden sujuvuus yleensä ja talven olosuhteet hoitajan kannalta
• lämpöliivien käyttö ainakin talvella pienillä vasikoilla 
• runsas olkikuivitus

Työ hyvän maitohygienian ylläpitämiseksi:

• eläinten ja eläintilan peruspuhtaus
• lypsyrutiinit
• maidon hinta ja hyvälaatuisen elintarvikkeen tuottaminen motivoivat E-luokan maidon tuottamiseen

Maatalouden merkitys maailmalla ja Suomessa, juhlapuhe professori Jukka Kola: 
 - tuotetaanko ruoka Suomessa vai tuodaanko ruoka Suomeen; kotimaisuus, rehuvalkuaisen omavaraisuus, lähiruoka ja luomutuotanto, ruokaturva, eläinten hyvinvointi, maisema.
-  maatilojen kehitysurat: KK-, MM- ja VV-tilat

• kustannustehokas kilpailukyky
• monipuolinen maaseutuyrittäjyys
• vähittäinen vetäytyminen 

- tärkeitä asioita ammattitaito ja yrittäjyys, kysyntä ja kilpailukyky, markkinaosaaminen
- tutkimus, koulutus, neuvonta ja osaaminen sekä näiden vaikutus kannattavuuteen ja kilpailukykyyn