Kestävää ruokaa ja kasvua Hämeessä

Blogi hämäläisestä ruokaketjusta kehittäjien silmin.

perjantai 21. joulukuuta 2012

InnoNauta-päätösseminaarissa


InnoNauta-hanke järjesti yhden päätösseminaareistaan 9.10. Sedussa Ilmajoella. Hankkeen tutkimusten tuloksia esiteltiin seuraavasti: 


Esiteltäviin tuloksiin kuului muun muassa se millaisia vaikutuksia erilaisilla risteytyksillä on naudanlihantuotannossa niin jalostuksellisesti, kuin lihan laadun osalta. Osassa tapauksista risteytyksillä saatiin selkeästi nostettua haluttuja arvoja. Itsestäänselvää ei kuitenkaan ollut, että kaikkien rotujen välille saataisiin risteytettyä eläimiä, jotka säännönmukaisesti perisivät haluttuja ominaisuuksia paremmin. 

Iltapäivällä kuulimme valkuaiskasvikokeista joita Ruukissa oltiin tehty. Härkäpapu ja sen käyttö kokoviljasäilörehuna nostettiin erityisesti esille.  Härkäpavun käyttö kokoviljasäilörehuna mahdollistaa myös hieman pohjoisemmat kasvuolosuhteet, sillä kasvukauden ei tarvitse olla aivan niin pitkä kuin härkäpavun viljelyssä yleensä. Tämä tekee härkäpavustakin varmemman viljeltävän valkuaisrehuna ja siinä nähtiinkin olevan potentiaalia hyvin.

-Annika

torstai 8. marraskuuta 2012

Tietoa verkossa

Ammattikorkeakoulujen yhteisestä julkaisuarkistosta Theseuksesta löytyy opinnäytetöitä ja myös muita ammattikorkeakoulujen julkaisuja.  Haku- ja selaustoiminnot ovat mielestäni hyviä. Hakea voi tekijän nimellä, asiasanoilla, vapaatekstihaulla, ammattikorkeakouluittain jne.

Ammattikorkeakouluittain haettaessa voi vielä valita koulutusohjelman eli esimerkiksi HAMK maaseutuelinkeinojen uusimmat julkaistut opinnäytetyöt.

Tänä aamuna olen löytänyt esimerkiksi seuraavia kiinnostavia julkaisuja. Hain maitotilaan liittyvää asiaa, niin siksi nämä esimerkit liittyvät kaikki maidontuotantoon. 
Piippo, Aino 2011. Maatilojen talousvaikeudet: Työkalu maidontuotantotilan kassavirran hallintaan. (OAMK)
Virkkunen Reijo ja Tiilikainen Mika 2011. Laajentavien nautatilojen tuotantorakennusprojektin vaiheistus ja johtaminen. (SAVONIA)
Käkelä Mari-Tuuli 2011. Luomumaidontuotannon kehittämisen haasteet - kotimaisen luomuvalkuaisen hankinta ja saatavuuus. (SeAMK)
Nissinen Kimmo (toim). 2012. Maitotilan prosessien kehittäminen. (SeAMK)

maanantai 15. lokakuuta 2012

Pellosta pöytään - Ruokamatka Savoon

Ruokamatka Savoon tehtiin 4-5.10.2012. Kohteet olivat monipuolisia ja saimme niissä hyvän vastaanoton.

Tyryn viini, Mäntyharju
Viinitupa ja myymälä. Tiloissa järjestetään erilaisia juhlia ja muita yksityistilaisuuksia.


Puna-, valko- ja roseviinit

Tyryn Viini oy oli ensimmäinen tutustumiskohde. Tilalla on ollut marjanviljelyä 1970-luvulta lähtien ja on aloitettu viinin valmistus vuonna 1995, ensimmäisten joukossa Suomessa. Yritys kuuluu Hallan reitin matkailukohteisiin.

Kenkävero, Mikkeli
Kenkäveron päärakennus ja puutarha rannasta päin kuvattuna
Kenkävero on suosittu matkailukohde ja kokouspaikka. Kenkäveron puutarhassa on satoja erilaisia koriste- ja hyötykasveja. Päärakennuksessa toimii kahvila-ravintola ja alueella on desing-myymälä sekä leivintupa ja useita käsityöläisten työpajoja/myymälöitä. Kenkäveron toiminnasta vastaa Taito Itä-Suomi ry.

Ruokailun yhteydessä Etelä-Savon ELY-keskuksen edustaja kertoi paikallisen elintarviketuotannon kehittämisestä alueella. Etelä-Savo on voimakas luomumaakunta. Alueen luomutoimijoita ovat mm.
Juvan Luomu ja Krunex. Krunex markkinoi tuotteensa Kruunun Herkku-tuotemerkillä.
Alueella on käynnissä useita luomuruuan ja lähiruoan käytön lisäämiseen tähtääviä kehittämishankkeita mm. Maukas - Maakunnallista luomu- ja lähiruokaa yhteistyössä ammattikeittiöille.

Navettavierailu

Hiehokasvattamo, jossa tilaa myös umpilehmille. Karsinan syvyys 14 m.
Tilalla 2 robottia, noin 120 lehmää ja nuorkarja. Yhteensä 260 eläintä. Rodut ayrshire ja holstein. Navetaa laajennettu useampaan kertaan nykyiseen kokoonsa. Hiehoille tehty uusia kasvattamo, joka kuvassa. Navetassa yksi vakituinen työntekijä ja maatilan muissa töissä tarvittaessa työntekijä.

Nurmissa 25 % sinimailasta, kokeilussa myös hernesäilörehua. Hernesäilörehu syötetään yhdessä toisen sadon nurmisäilörehun kanssa.

Ruokinta seosrehua ja lehmillä väkirehutäydennys robotilta. Keskimääräiset maitomäärät yli 30 kg/vrk (31-33 kg/vrk "normaali"). Seosrehun teon tarkkuuteen kiinnitetään erityistä huomiota; tehdään 5 eri seosta lypsävät, pienet hiehot, siemennysikäiset hiehot, isot hiehot ja umpilehmät. Ruokinnan onnistumista seurataan seuraamalla ohikulkuja, lypsyllä käyntejä ja maitomääriä 2krt/pv sekä maidon pitoisuuksia ja ureaa. Jos esim. ohikulut vähenevät - liikaa tärkkelystä - säädetään viljan määrää seoksessa.

Hiehoilla aktiivisuusmittarit kiimojen seurantaa varten. Pannat laitetaan paikoilleen hyvissä ajoin ennen siemennysikää, jolloin on riittävästi havaintoja eläimen aktiivisuudesta ja sen muutoksista.

Pienimmät pikkuvasikat tuttisankojuotto, isommat vasikat vapaa hapanjuotto.

Onnistumisen edellytyksiä:
- säilörehun hyvä laatu ja ruokinnan onnistuminen
- eläinten kapasitetti
- yhteistyö, hyvän verkoston rakentaminen vie vuosia
- benchmarkkaus alueen muiden maidontuottajien kanssa

Marjakartano Hussola, Karttula

Tasokkaat mökit lähellä rantaa. Hyvin hoidettu piha-alue. Mökkien vuokraajissa paljon myös ulkomaalaisia. Erityisesti venäläiset kiinnostuneita kalastuksesta, runsaasti vakioasiakkaita.

Useita erikokoisia kokous-, ruokailu- ja juhlatiloja. Matkailu- ja marjayrittäjyyttä jo toisessa sukupolvessa.


Sisäkuva mökistä


Vanhamäen hyvinvointikeskus, Suonenjoki


Majoitusta ja juhlapalveluja, ratsastustalli, luomuviljelyä, tilamyymälä, jossa myydään tilan omia tuotteita mm. vihanneksia ja yrttejä. Alueella toimii myös lastenkoti. Alueen omistaa ja toiminnasta vastaa Vanhamäki-säätiö. Vanhamäen historiasta on tehty opinnäytetyö Eeva-Liisa Hassinen:
Vanhamäki, vaivaismajasta monipuoliseksi toimintakeskukseksi.

Röykkälän lammastila, Joutsa 


Tilalla kasvatetaan Rygja-lampaita ja myydään kaikkea lampaista saatavia tuotteita: lihaa, lihajalosteita, lankoja, huovutusvillaa ja taljoja. Tilalla oli hyvin selkeä toimintaidea ja tarvittavia kumppaneita haettiin muista yrittäjistä. Tilan eläimet olivat korkeatasoisia, osa lampaista myytiin eloon jalostuseläimiksi. Tuotannon taloudellista tulosta seurattiin tarkasti mm. tulosanalyysin avulla.
Yrittäjät olivat tyytyväisiä nykyiseen toimintamalliinsa ja heillä oli aikaisempaa osaamista asiakaspalvelusta ja markkinoinnista. Tilalla on myös mökkivuokrausta.
Katso sivut myös facesta

tiistai 28. elokuuta 2012

Lomalla nähtyä


Viime perjantaina suuntana oli Pohjois-Karjala ja siellä Ilomantsi ja juustoleiri Mustikkamäellä.

Ikkunasta heijastuu majoitusrakennus





Leiri oli toteutettu yhteistyössä läheisen maatilan kanssa. Maatilalla sai käydä tutustumassa eläimiin ja osallistua aamu- ja iltalypsyyn.

Kyyttölehmät kauniissa vaaramaisemassa. 





 Lampaat tekivät maisemanhoitotöitä.

Myös tilan lampaat olivat alkuperäisrotuisia; suomenlampaita tai kainuun harmasta. 

Erilaisia juustoja ja muita maitotuotteita valmistettiin kaikkina kolmena päivänä.

Kaikki juustot taisivat jossain vaiheessa näyttää tältä. 
Valmis tuorejuusto. Samasta massasta tehtiin leipäjuusto paistamalla se uunissa grillivastuksen alla. 


Rahkaa. Tähän ei tarvitse lisätä kermavaahtoa. Reipas massan vatkaaminen, vähän vaniljasokeria mausteeksi ja muttama marja piristykseksi. 

Taas kerran tuli nähtyä, että kahden toimijan yhteistyön summa on enemmän kuin 1 + 1.
Vahvuuksia: hyvät tilat, innostuneet ja osaavat vetäjät, eri toimijoilla luontevat roolit, jotka kuitenkin kuuluvat samaan asiayhteyteen, eri pisteiden välinen etäisyys lyhyt, jolloin niiden välillä liikkuminen helppoa, kaunis pohjoiskarjalainen luonto.

torstai 23. elokuuta 2012

Herkkujen Suomi


Lähi- ja luomuruoan tapahtuma Herkkujen Suomi järjestetään kolmipäiväisenä 23.-25.8.2012 Helsingin ydinkeskustassa rautatientorilla. . Tapahtuma on avoinna torstaina (Taiteiden yö) klo 16-21, perjantaina 11-20 ja lauantaina klo 10-18.
 
Paikalla on myös hämäläisiä osaajia:

Suomen suurin lähiruokatapahtuma Herkkujen Suomi 2012 kokoaa Helsingin Rautatientorille 150 lähi- ja luomuruoan tuottajaa sekä muita toimijoita 18 eri maakunnasta ympäri Suomen. Kanta- ja Päijät-Hämeen yhteisellä osastolla ovat mukana: Heila Lähiruokatori, Hämeen ruokamatkaverkosto, Korpelan Mehiläistarhat, Kultasuklaa Oy, Maatila-Liha Meronen Oy, Makuliha Oy, Orastava Aurinko Oy, Peltosirkun tila, SunSpelt Oy, Tuulosrievä, Viipurilainen Kotileipomo, Vuohelan Herkku Oy ja Vääksyn Mylly Oy. Hämeen liitto ja Päijät-Hämeen liitto ovat mukana tukemassa tapahtumaa.

Tapahtumassa voi maistella ja ostaa tuottajien elintarvikkeita ja nauttia paikan päällä mm. herkullisia hämäläisiä huikopaloja. Osastoltamme voi ostaa mm. Asikkalan pelloilla kasvanutta ruisleipää, hämäläistä piimälimppua ja lettipullaa, gluteenittomia kaura-porkkanasämpylöitä, parvitalkkunajauhoja, spelttipastaa, grillimakkaraa, aitoa saunapalvia, valkosipulia, mansikkamehua, porkkanahilloa, kennohunajaa, käsintehtyä suklaata, ym. ym.

Hämeen osaston erottautumiseen on panostettu hämäläisellä suunnitteluosaamisella. Hämeen ammattikorkeakoulun muotoilun Wetterhoffin opiskelijat Elina Haverinen, Veera Kolehmainen sekä Kati Mattila ovat suunnitelleet osastolle lämpimän, elokuisen sadonkorjuutunnelman. Tätä tapahtumaa varten on suunniteltu ja tehty Eloherkut-kankaat, jotka koristavat osaston seiniä. Tuottajien nimet esiintyvät selvästi otsalaudoissa sekä pöytäkylteissä.
Toivotamme Sinut lämpimästi tervetulleeksi tutustumaan hämäläisiin tuottajiin ja herkullisiin makuihin Herkkujen Suomessa !

Tapahtuman face-sivulta voit katsoa tunnelmia ja viime hetken vinkkejä.

torstai 2. elokuuta 2012

Lähiruokaselvitys Uudeltamaalta

Helmikuussa 2012 on julkaistu Keski-Uudenmaan lähiruokamarkkinoiden kapasiteetti- ja kehittämistarvekartoitus. Tekijät Heidi Lehikoinen, Eveliina Kallio, Johanna Kämppi, Jonna Lahtinen, Elina Lindgren, Vilma Luoto Laurea ammattikorkeakoulu.


maanantai 23. heinäkuuta 2012

Maiseman tuotteistamista ja ruokakulttuuria

Kesäkuun puolivälissä oli Turun suunnalla Elämyksen maaseutu - maiseman tuotteistustyöpaja.

Yrityksen tai palvelun identiteettiä etsimässä. Koulutuspäivässä etsittiin aitoihin asioihin pohjautuvaa tarinaidentiteettiä ja mietittiin sen avulla maatilamatkailutilan palvelujen kehittämistä. 


Päivän esityksissä todettiin mm että 
  • paikallisuuden merkitys on nousussa ja erilaistaminen valtavirrasta on vaihtoehto
  • maisema tarjoaa paikallisen kulttuuriperinnön viitekehyksen
  • Euroopassa on tuotteistettu paikkaa kuvaavista symboleista esim elintarvikkeiden logoja
  • kuluttaja ostaa tietyn paikan tuotteita 
  • tarinoiden pitää pohjautua faktoihin
  • ulkomaan markkinoinnissa tärkeitä ovat maisemassa läsnäolevat ihmiset
  • ydinviesti pitää näkyä kaikkialla
  • tarina voimistaa oman yrityksen vahvuuksia
  • tarinan avulla luodaan tunteita ja tunnelmia

Tarinnallistamisesta meille kertoi kouluttaja Anne Kalliomäki Tarinakoneesta. 
Anne blogi-kirjoitus lähiruuan tarinallistamisesta. 



Elonkierrossa Jokioisilla keittiömestari ja  tutkija Jaakko  Nuutila kertoi suomalaisesta ruokakulttuurista. 
Ruoka ja syöminen voi tyydyttää erilaisia tarpeita (Maslowia mukaellen), jokainen voi itse pohtia millä hierarkian tasolla on tai missä haluaisi olla. 
  • fysiologiset tarpeet - ruoka on tankkaamista
  • turvallisuuden tarpeet -  ruuan pitää olla turvallista
  • yhteenkuuluvuuden tarpeet - ruuan pitää olla muiden hyväksymää
  • egoistiset tarpeet - ruoka valitaan niin, että se kertoo omista arvoista
  • itsensä toteuttamisen tarpeet - ruokaan liittyy nautinto
Tarvitaan sekä tavanomaisesti tuotettua että luomu-ruokaa.

Tärkeätä. että oma ravitsemus ja ruokailutavat olisivat kunnossa: aamiaisen, lounaan ja päivällisen merkitys. Etukäteen suunniteltu ruokalista, jolloin tiedetään mitä ja kuinka paljon kaupasta ostetaan. Käytetään sesongin mukaisia raaka-aineita, jotka ovat silloin tuoreita ja edullisimmillaan. Suositaan pakkaamattomia tai mahdollisimman vähän pakattuja tuotteita, vältetään lisäaineita. "Enemmän kuoripäälisiä perunoita ja vähemmän oranssiin limaan pakattua lihaa".  Syödessä pitää tunnistaa mitä syö: tärkeitä sekä ruuan ulkonäkö ja maku. Tiedetään mistä raaka-aineista ruoka on tehty. Ruuan valmistamisen osaaminen. Marjojen, sienten, kalan ja riistan käyttö ja mielellään itse kerättyjä.

Julkiset ruokahankinnat ja niiden viherryttäminen; kuntapäättäjien merkitys. 

Aiheesta on olemassa oppaat kunnat.net -sivustolla
Esimerkkejä eri kaupungeista, mahdollisuuksien lähiruoka.






Ammujaiset 2012 OKRAssa

Ammujaiset järjesti Varsinais-Suomen karjakerho. Eläimiä oli kilpailuluokissa noin 170 kappaletta. Torstaina kehässä olivat ayrshire-eläimet ja lauantaina holsteinit, suomenkarja, brown swiss ja jersey.
Perjantaina kehässä mittelivät taitojaan noin 60 eri-ikäistä Junior Handler -kilpailijaa ja toistakymmentä aikuista Showmanship-luokassa. Kuvat ayrshirerodun hieholuokista.

Eläimet kulkevat kehässä myötäpäivään rauhallista tahtia. Esittelijä seuraa koko ajan eläintään ja tuomaria. Huomaa käsien käyttö eli riimu vasemmassa kädessä rullalle kierrettynä ja oikea käsi eläimen kaulalla. 



Tuomarin pyynnöstä eläin pysäytetään kehän laidalle. Hiehoilla tuomarin puoleinen takajalka kauempana. 

Eläimet työrivissä siinä järjestyksessä, mihin tuomari on aikonut ne sijoittaa. Työrivissä tuomari vielä tarkastelee eläimiä ja vertaa niitä toisiinsa ja voi näin ollen muuttaa järjestystä. Esittelijän tehtävänä on koko ajan esittää eläintä tuomarille.
Palkintojen jaon jälkeen eläimet kietävät kunniakierroksen voittajan johdolla ja poistuvat kehästä. Punainen ruusuke 1., sininen 2. ja keltainen 3.

Näyttelyyn tuotavat eläimet valmistellaan huolellisesti: ne pestään, karva klipataan sopivan mittaiseksi ja eläin opetetaan kulkemaan riimussa. Esittämiseen käytetään erillistä näyttelyriimua ja esittelijä on yleensä pukeutunut valkoisiin vaatteisiin. Näyttelypaikalla eläinten siisteydestä huolehditaan koko näyttelyn ajan ja viimeistelynä tehdään esim. selkälinjat ennen kehään menoa. Lehmät esitetään kehässä niin, että utareet ovat täynnä maitoa.

Tulokset 


keskiviikko 18. heinäkuuta 2012

Matilda maataloustilastot

Tiken eli Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen ylläpitämä Matilda maataloustilastot sisältää suuren määrän tietoa: maatiloista, eri tuotantomuodoista ja tuottajahinnoista sekä elintarvikkeiden kulutuksesta Suomessa. Tiedotteet voi tilata RSS-syötteenä ja  etusivulta näkee nopeasti uusimmat ja tulevat tilastojulkistukset. Tiken uutiskirjeen Tietosaran voi tilata omaan sähköpostiinsa.

Sain OKRAssa erinomaista opastusta Matildan sivujen käyttöön ja nyt löydän tarvittaessa Tilastolaarista vaikkapa maatilojen lukumäärät Hämeen elyn alueella tuotantosuunnittain.

Tike on mukana myös somessa mm. facebookissa ja twitterissä.


OKRAssa heinäkuun helteillä

 OKRA  maatalousnäyttely on nelipäiväinen joka toinen vuosi Oripäässä vapaaehtoisvoimin järjestettävä tapahtuma. Olin näyttelyalueella ilmeisesti tämän kesän lämpimimmät päivät eli torstain kokonaan ja perjantaina aamupäivällä.Tässä blogimerkinnässä hanketoimijoita.

Mielenkiintoisia hanketoimijoita ja julkaisuja löytyi alueelta useita.
Ympäristöhankkeilla (TEHO, Järki, RaHa ja varmaan oli vielä joitain muitakin toimijoita) oli yhteinen osasto, jossa esiteltiin  mm. erilaisia  alus- ja kerääjäkasveja sekä peltojen eroosioherkkyyttä kuvaavaa kartastoa. Alla olevissa  kuvissa alus- ja kerääjäkasveja. Linkki RaHa-hankkeen havaintokokeisiin, jossa lisää asiasta. Linkki Järki-hankeen sivuille kohtaan pussillinen uusia keinoja.






Peltojen eroosioherkkyyttä kuvaava karttanäkymä. Punaisella eroosiolle alttiit kohdat.
Linkki TEHO-hankkeeseen, Huomaa avautuvan sivun vasemmassa valikossa Tietolaari ja Julkaisut.


Leader-hankkeiden toimijoiden yhteiseiintyminen. Hankeissa mukana olleet yrittäjät markkinoivat tuotteitaan ja palvelujaan ja eri alueet esittäytyivät.Teltassa oli myös kahvila, jossa myytiin pienten valmistajien tuotteita.
Hämeen alueella Maaseuturahoitus tutuksi
Pohjois-Pohjanmaalla Uutispuuro
Pohjois-Karjalassa Maakaista
Kaakkois-Suomi Viestimuuntaja
Osastojen kuntoon laittoa aamulla.
Vastuullinen sikatalous -hankkeen projetkipäällikön Kalle Leinon kanssa keskusteltiin Huomisen osaajat hankkeen syksyn tulevaisuustyöpajasta ja todettiin, että some-välineet ovat oleellinen osa tämän päivän tiedottamista ja yhteydenpitoa.





perjantai 13. heinäkuuta 2012

Eläköön eteläsavolainen maaseutu!


Olen tällä viikolla ollut mukana suunnittelemassa syksyistä matkaa Savoon teemalla Pellolta pöytään. Maija Lumme ja Päijänne-Leader toimivat asian moottoreina.

Matkakohteita selvitellessä tuli vastaan kesäkuun puolivälissä julkaistu
Etelä-Savon maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma 2012-2020
Maaseudun yrittäjien ja asukkaiden näkemykset
Niina Kuuva 2012

Ohjelman tekstistä poimittua:
Maidontuotannon visio
Eteläsavolaiset maidontuotantotilat ova vuonna 2020 hyvin hoidettuja ja johdettuja , tiloilla on käytössään rittävästi peltopinta-alaa ja mahdollisuuksia työvoiman palkkaamiseen. Osaavat ja hyvinvoivat yrittäjät tuottavat laadukasta maitoa kestävästi ja kuluttajalähtöisesti. Maidontuotantoa tukee koko maidontuotantoketjun kattava positiivinen asenne.

Kasvintuotannon visio
Eteläsavolaiset kasvintuotantotilat hyödyntävät erikoistumisen mahdollisuuksia etenkin luonnonmukaisen tuotannon, erikoiskasvien viljelyn ja bioenergian raaka-aineen tuottamisen suhteen. Maakunnan kasvintuotantotilat ovat vahvoja luomu- ja lähiruuan tuottajia ja niillä on käytössään riittävästi peltopinta-alaa.

Elintarvikkeiden jatkojalostuksen visio
Maakunnallinen, vahva ja tasa-arvoinen yrittäjien sekä yritysten verkosto jalostaa paikallisia raaka-aineita, erikoistumisen mahdollisuudet hyödyntäen. Jalostustoiminta tavoittelee kansallisia ja kansainvälisiä markkinoita, onnistuu asiakassegmentoinnissa ja markkinaosaamisessa sekä turvaa näin kannattavan liiketoiminnan. 

Etelä-Savon maaseudun visio
Väestö- ja elinkeinorakenteeltaan monipuolinen maaseutu on vuonna 2020 hyvinvoiva ja ennakkoluulottomasti kehittyvä, hoidettu, asuttu ja viljelty alue. Toimiva infrastruktuuri ja kehittyvä palvelurakenne vastaavat elinkeinoelämän ja eri-ikäisten ihmisten tarpeisiin tarjoten elinvoimaisen ja innostavan toimintaympäristön sekä asuin- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Aktiivisten ihmisten muodostama avoin yhteisö hyödyntää laaja-alaista osaamista. 

Uuden ohjelmakauden aluestrategian valmistelu jatkuu Etelä-Savossa syksyllä 2012.

torstai 12. heinäkuuta 2012

Uusia tapoja tarkastella nurmikasvustoa

Maanantaina 11.6 pidettiin aurinkoisessa Mustialassa Nurmi kiinostaa -päivä, jossa puhuttiin navetan suunnittelusta ja ajankohtaisista asioista peltoviljelyyn liittyen.

Tapani Kivisen esitys Maidontuotantorakennukset on  pdf-muodossa hankkeen sivuilla.
Ja sieltä löytyy myös videot Anu Ellän ja Jarkko Storbergin esityksistä.

Anu Ellä ja Jarkko Storberg ProAgria Satakunnasta opastivat havaintojen tekoon nurmikasvustoista ja kertoivat käytännönläheisiä vinkkejä siitä, miten satotasoa voi parantaa.

Kasvustoa pitää tarkastella eri korkeuksilta: onko kasvusto tiheää koko matkalta vai onko esim. kasvuston alaosassa "tyhjää" vrt esim. timotei-ruokonata -kasvustossa  säilörehun korjuuasteella on ensin kortta ja vasta sitten alkavat lehdet.

Kasvuston tarkastelu maanpinnan tasolta: otetaan tietty alue tarkasteluun, rajataan se ja leikataan sillä alueella oleva kasvusto pois: mitä tulee näkyviin? Jos näkyviin tulee maata tarkoittaa se sitä, että kasvusto voisi olla tiheämpi ja tuottaa vielä enemmän satoa.

Monipuoliset siemenseokset, kasvilajin lisäksi pitää kiinnittää huomiota myös lajikkeisiin.

Nurmen perustamis-, lannoitus ja kasvinsuojelutiedot.





Kasvusto päältä.
Kasvusto alhalta
Maanpinnan taso.

keskiviikko 13. kesäkuuta 2012

Opintomatka ja koulutuspäivä

Tiistaina opintomatkailimme Valiolla, ProAgria Maatalouden laskentakeskuksessa ja Gårdskullan kartanossa sekä kuulimme hyvät hanke-esittelyt Uudenmaan alueen hankkeista.
Matkalaisten kommentteja:
- Hyvät kohteet ja hyvät puhujat
- Asiat jäävät mieleen, kun käy yrityksessä paikanpäällä. Samalla syntyy kontakteja, joihin voi tarvittaessa olla yhteyksissä
- Kohteet tukivat omaa ammatillista osaamista ja esitykset avasivat asioiden taustoja
- Valion tuotekehityksen merkitys ja laajuus sekä brändin merkitys
- ProAgria Maatalouden laskentakeskuksen rooli ja tehtävät
- hanketoimijoiden tietoisuus toisista "copy by pride"
- tilojen välisen yhteistyön ja verkostoitumisen tärkeys
- jatkojalostuksen merkitys ja toimintatapa

Torstaina olin Seinäjoella kuuntelemassa Sikatalouden tulosseminaaria.
Oli mielenkiintoista huomata eroavaisuuksia ja samankaltaisuuksia lypsykarja- ja sikasektorin välillä.  Terhi Torikan jutussa Maaseuduntulevaisuus 11.6.2012 avattu seminaarin sisältöä.
Seminaariesitykset löytyvät ProAgrian sivuilta kohdasta Tapahtumat.


perjantai 1. kesäkuuta 2012

Ensimmäiset tapahtumat järjestetty

Ensimmäiset hankkeen tapahtumat olivat maidontuotannon tulevaisuustyöpaja 3.5 ja asiantuntijaluentopäivä ympäristötoimenpiteillä lisää kannattavuutta maatilan toimintaan 9.5. Molemmat tapahtumat sujuivat hyvin.

Työpajatyöskentely oli innostunutta ja tuotti runsaasti materiaalia. Työpajatyöskentelyn alustuksia ja tuotokset ovat esillä hankkeen sivuilla . Käy tutustumassa!

Asiantuntijaluentopäivässä oltiin sekä luokkatiloissa kuuntelemassa esityksiä että tutustuttiin asioihin maastossa. Aamupäivän esitykset löytyvät hankkeen sivulta. Käy tutustumassa!



                                                            Ryhmä Maidontuotanto

Ryhmä Mustialan opetusnavetta













Ryhmä Suoramyynti ja jatkojalostus

Ryhmä Palvelut

Ryhmä Luomu-tuotanto


perjantai 27. huhtikuuta 2012

ITK 2012 ja Maidontuotannon tulosseminaari

ITK 2012 tapahtuma oli Hämeenlinnassa 18-20.4.

Jos tiivistää muutamaan sanaan asiat, jotka tulivat esille monessa eri yhteydessä
  • osallistaminen ja osallistuminen
  • jakaminen
  • yhteisöllisyys
Erilaiset ns. sosiaalisen median eli some-välineet (face, twitter, youtube, blogit)  antavat siihen rajattomasti mahdollisuuksia. Tärkeintä on löytää oma tapa käyttää näitä välineitä ja yhdistellä eri välineistä tarkoituksenmukainen kokonaisuus.  Esimerkkejä aiheeseen liittyvistä esityksistä:
 Pilveä päin vai päin pilveä? Heidi Varpelaide, Satakunnan ammattikorkeakoulu.
Koulun Facebook- koulun oma sosiaalinen media. Teemu Ruohonen, Helsingin kaupungin opetusvirasto
Luentonauhoitteiden käytöstä on saatu hyviä tuloksia.
Tiivistetyt luentonauhoitteet monimuoto-opetuksen oppimateriaalina. Sari Mettiäinen ja Anna-Liisa Karjalainen TAMK

Keskiviikkona osallistuin työpajaan, jossa pääsi näkemään ja kokeilemaan 3D-videota. Kokemus oli huikea. Hyvillä välineillä kolmiulotteisuuden vaikutelma oli todella vahva. Mielenkiinnolla odotan milloin tämä tekniikka tulee koulutus- ja opetuskäyttöön ja mitä uusia tapoja se mahdollistaa esim. työnopetukseen.

Maidontuotannon tulosseminaari oli 26.4. 
ProAgrian tiedote.

Tuotosseurantaan kuuluu noin 7400 karjaa, maitotiloista 70 % ja lehmistä 83 %. Tuotosseurantatilojen keskikoko on noin 30 lehmää ja keskituotos 8 854 kg maitoa. Isoista karjoista eli yli 50 lehmän karjoista kuuluu tuotosseurantaan 94 %. Rotujakauman muutos jatkuu eli holsteinin osuus lisääntyy ja ayrshiren vähenee ja suomenkarjan säilyy ennallaan. Ay 62 %, hf 36 % ja sk 1 %.

Hedelmällisyyden ja utareterveyden kanssa kamppailu jatkuu samaan tapaan kuin ennenkin ja keskipoikimakerta on edelleen alhainen. Asiaan yritetään tarttua mm. seuraavalla mittarilla eli lehmän maitotuotos kg EKM/elinpäivä.

Taloustuloksista sen verran, että investointi aiheuttaa keskimäärin melkoisen notkahduksen  tilan talousluvuissa ensimmäisten vuosien aikana. Heikoimman neljänneksen ja parhaan neljänneksen erot olivat suuret esimerkiksi karjakoon mukaan tehdyssä luokittelussa.

Riitta Lehtinen



torstai 12. huhtikuuta 2012

Vastuullisuus elintarvikeketjussa

MTT:ltä uusi käytännönläheinen julkaisu vastuullisuudesta elintarvikeketjussa
Heikkurinen, P., Jalkanen, L., Järvelä, K., Järvinen, M., Katajajuuri, J-M., Koistinen, L., Kotro, J., Mäkelä, J., Pesonen, H-L., Riipi, I., Ulvila, K-M., Forsman-Hugg, S. (2012). Vastuullisuus ruokaketjussa: Eväitä johtamiseen, mittaamiseen ja viestintään. MTT: Jokioinen.

Julkaisu sisältää työkaluja mittaamiseen alkutuotannon, teollisuuden ja kaupan käyttöön. Mittarit käsittelevät vastuullisuuden seitsemää ulottuvuutta: ympäristö, tuoteturvallisuus, ravitsemus, työhyvinvointi, eläintenhyvinvointi, paikallinen hyvinvointi ja talous. 

Aiheesta järjestetyn tiedotustilaisuuden materiaalit.

blogiteksti Riitta Lehtinen 

maanantai 2. huhtikuuta 2012

Kevään ja kesän tilaisuudet

Pian päästään tositoimiin, kun kevään ja kesän koulutustilaisuuksien päivämäärät ovat vahvistuneet.
3.5 Maidontuotannon tulevaisuustyöpaja Mustialassa
9.5. Ympäristötoimenpiteillä lisää kannattavuutta maatilalle asiantuntijaluento Mustialassa
5.6. Opintomatka Uudellemaalle
11.6 Pellonpiennar- ja navettapäivä Mustialassa yhdessä Huomisen hämäläinen maatila hankkeen kanssa
15.6 Ympäristötoimenpiteillä lisää kannattavuutta maatilalle verkostotapaaminen Asikkalassa

Tilaisuuksista tulee lisää infoa sekä Kasvua Hämeessä sivustolle että tähän blogiin. Nyt voit  varata päivät kalenteristasi!

keskiviikko 28. maaliskuuta 2012

Lähiruokaa

Maa- ja metsätalousministeriön tilaama Lähiruokaselvitys - ehdotus lähiruokaohjelman pohjaksi 2012 - 2015 on julkaistu. Selvityksen ovat tehneet Seija Kurunmäki, Irma Ikäheimo, Anni-Mari Syväniemi ja Päivi Rönni.

Selvityksen tiivistelmässä todetaan neljä pullonkaulaa, jotka estävät kehittämistä:
  • lähiruokakäsite sekottaa eikä sitouta
  • yhteisten tavoitteiden, yhteistyön ja alan koordinaation puute
  • markkinalähtöisen yrittäjyyden edistäminen on riittämätöntä
  • kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa
Näiden ratkaisemiseksi työryhmä esittää 20 alustavaa toimenpide-ehdotusta lähiruokaohjelman pohjaksi.

Yksi osa toimenpide-ehdotuksista käsittelee yrittäjyyden markkinalähtöistä tukemista.
Tavoitteet:
  • aloittava yrittäjä saa palvelua "yhdeltä luukulta"
  • osaaminen lisääntyy elintarvikeyrittäjien ja maatalousyrittäjien keskuudessa
  • yrittäjät voimaantuneita ja innokkaita hakemaan uusia ratkaisuja
  • laki ja sen tulkinta helpottaa yrittäjien toimia  ja lain tuomia markkinointimahdollisuuksia osataan hyödyntää; erityisesti hankintalaki ja elintarvike- ja kulljetuslupalainsäädännöt
  • kannattavan liiketoiminnan merkityksen korostaminen ja sen esille tuomisen salliminen
Lisätietoa ja linkki selvitykseen ministeriön tiedotteessa



maanantai 12. maaliskuuta 2012

Tulevaisuustyöpajan suunnittelua

Maidontuotannon tulevaisuustyöpajan suunittelua on pohjustettu Maataloustieteen päivien Maitotilojen liiketoiminnan kehittämisen haasteet -osiossa esiin tulleiden materiaalien pohjalta.
Matti Ryhäsen ja Kimmo Nissisen (toim) 2011. Kilpailukykyä maidontuotantoon - toimintaympäristön tarkastelu ja ennakointi julkaisussa on paljon hyödyllistä tietoa kaikille maitoalan toimijoille ja sen lisäksi yksi malli työpajatyöskentelyn toteuttamisesta.

Tässä julkaisussa käsiteltiin teemoja:
  • markkinat
  • rahoitus
  • maatalouspolitiikka
  • laatujohtaminen
  • tuotannon kehittäminen
  • rakennuttaminen
Näkökulma on Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen maakuntien alueelta, mutta mielestäni kaikki asiat ovat sovellettavissa muillakin alueilla. Maakunnalliset erityispiirteet tietysti tulee ottaa huomioon niissä kohdissa, joissa niitä esiintyy.
Rakentamista on tarkasteltu vastuut, hankinnat ja riskit näkökulmista.Yhteenvedossa ja johtopäätöksissä on todettu mm.
  • investoinneista tulee monivaiheisia, koska kaikkea ei ole järkevää rakentaa kerralla
  • viljelijöiden on pystyttävä johtamaan samanaikaisesti rakennuttamisprosessi ja maidontuotannon tuotantoprosessi
  • näihin liittyvät vielä kotieläinaineksen ja pellonkäytön kehittämisprosessit
  • vastuullisten toimijoiden valinta ajoissa
  • riskien tunnistamisen ja niihin varautumisen tärkeys
  • asiantuntijoiden käyttö välttämätöntä, mutta asiantuntijat ovat vain apulaisia, jotka auttavat viljelijöitä tekemään oikeita valintoja
 ProAgria Oulussa on menossa MaitoManagement 2020 - elinkeinojen kehittämishanke, joka kehittää erityisesti isojen maitotilayritysten toimintamalleja sekä palveluja ja työvälineitä. Tämä hanke kestää vuoden 2013 loppuun ja sen tuottamaa materiaalia kannattaa ehdottomasti seurata. Hankkeen teemat:
  • maitotilayrityksen johtaminen
  • talouden hallinta
  • tuotosseuranta
  • eläinten terveys ja hyvinvointi
  • karjamanagement
  • maidon laadunhallinta
  • eläinaineksen hankinta ja parantaminen
  • nuorkarjan kasvatus

torstai 23. helmikuuta 2012

Kuulumisia ohjausryhmästä

Ensimmäinen hankkeen ohjausryhmän kokous pidettiin 17.2 HAMKin tiloissa Visamäessä Hämeenlinnassa.
Paikalla olivat Timo Kukkonen Hämeen ELY-keskus, Veli-Matti Pura Tammela, Taina Blomqvist Sysmä, Pauli Pethman Haikula oy, Ari Mikkola HAMK, Päivi Meronen ProAgria Häme, Ilkka Murto Koulutuskeskus Salpaus, Päivi Rönni Kasvua Hämeessä teemaohjelma, Jukka-Pekka Kataja MTK-Häme, Antti Peltola HAMK ja Riitta Lehtinen HAMK.

Hankkeen toiminnasta ja ensimmäisen puolivuotiskauden toimintasuunnitelmasta keskusteltiin vilkkaasti.
Alla lyhyesti ensimmäisen puolen vuoden ajalle kaavaillut tilaisuudet:

1. Asiantuntijaluennot:
Järjestetään kaksi tilaisuutta.
Teemat
•    Luomu, yhteistyössä  ProLuomu ry:n kanssa kevään 2012 aikana Lepaalla
•    Navetta- ja  pellonpiennarpäivä 11.6.2012 Mustialassa, yhteistyössä Huomisen hämäläinen maatila-hankkeen kanssa.

2. Tulevaisuustyöpajat:
Järjestetään yhden tuotannonalan työpaja, jossa samalla perehdytään tulevaisuustyökalujen käyttöön.
•    Maidontuotanto, alustava ajankohta huhti-toukokuun vaihde paikka Mustiala

3. Verkostotapaamiset:
Järjestetään yksi verkostotapaaminen.
•    Ympäristötoimenpiteillä lisää kannattavuutta maatilan toimintaan, alustava ajankohta maaliskuu paikka Hämeenlinna

4. Opintomatka:
Järjestetään opintomatka  Uudellemaalle. Matka järjestetään yhden päivän aikana.
Alustava ajankohta  toukokuun loppu.
Mahdollisia kohteita
•    ProAgria Maatalouden Laskentakeskus, maatilan tiedonhallinta ja -käyttö
•    Valio
•    Gårdskullan kartano, tilaesittely ja neuvontapalvelujen käyttö

Keskustelussa esille tulleita asioita:
1. Yhteistyö muiden hankkeiden kanssa ja tietoisuus muiden hankkeiden tuloksista

Maaseudun energia-akatemia
Tavoitteena on maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen sekä tilojen omien uusiutuvien energialähteiden tehokas käyttöön otto.
Hankkeessa tuotetaan tietoa maatalouden energian käytöstä, ratkaisumalleja energiatehokkuuden parantamisesta sekä uusiutuvien energioiden käyttöön otosta.
Huom! Kohdissa laskurit ja materiaalit runsaasti tietoa.

LuomuTIETOverkko
Luomutietoa uudella toimintamallilla –eli LuomuTIETOverkko-hankkessa kehitetään kestävän maatalouden ja erityisesti luomualan osaamista verkostojen, uusien viestintävälineiden ja toimintatapojen avulla.
Huom! Kohdasta materiaalit avautuu mm.  hyviä käytäntöjä, asiantuntijatietoiskut jne.

Tyyppinavetta 
Hankkeen tavoitteena on löytää keinoja navettarakentamisen kustannusten alentamiseksi. Pääpaino on suunnittelussa, rakenteissa ja rakentamisprosessissa. Hankkeeseen liittyy 3-4 pilottikohdetta, joissa ratkaisuja ja rakentamisen toimintatapoja testataan ja tutkitaan.Linkistä avautuu Tyyppinavetta-hankkeen face-sivu, jossa tietoa pilottikohteista ja kuvia kanadalaisista navetoista.

2. Eri alojen toimijoiden maatalouteen ja maaseutuyrittämiseen liittyvä tiedon tarve: rahoitus, vakuutus, verohallinto, ympäristöhallinto, kaupan sisäänostajat jne.

3. Maaseudun Uusi Aika ry, joka kokoaa yhteen maaseudun tutkijat ja kehittäjät.

4. Tiedonvälityksen helpottaminen: Miten päästään lähemmäksi viljelijää? Koetaan helposti, että hallinto on etäällä, miten voitaisiin käyttää uusia yhteydenpitomahdollisuuksia näiden ongelmien ratkaisemiseen. Vaikuttaminen osaamalla kertoa oma asiansa ytimekkäästi.

5. Uudet teemat mistä voi innostua. Verkostomaisen toiminnan merkitys ja tärkeys: yhdessä toimimalla asiantuntijuus muodostuu. Ajankohtaisia asioita: luomu, pitkät ja lyhyet jakeluketjut tuottajalta kuluttajalle, ohjelmakauden vaihtuminen 2014 vaikuttaa koulutustarpeisiin vuonna 2013.

Kiitokset kaikille kokoukseen osallistujille vilkkaasta ja ajatuksia herättäneestä keskustelusta!