Kestävää ruokaa ja kasvua Hämeessä

Blogi hämäläisestä ruokaketjusta kehittäjien silmin.

tiistai 23. tammikuuta 2018

Kolme miljoonaa ihmistä, kuusi miljoonaa lehmää sekä yhdeksän miljoonaa omenapuuta

Kolme miljoonaa ihmistä, kuusi miljoonaa lehmää ja yhdeksän miljoonaa omenapuuta – Ranskan Normandian ruokaketjun tunnusluvut



Tiedolla ja osaamisella kasvuun – elintarvikealan yhteistyöhanke järjesti elintarvikeyrittäjille ammattimatkan Normandiaan Ranskaan 23.-26.10.2017. Matkalla oli mukana 20 yrittäjää 14 yrityksestä.

Normandia valikoitui matkakohteeksi sen monipuolisen elintarviketuotannon, alueen erikoisuuksien sekä vahvaan ruokamatkailuun ja paikallisuuteen panostavaan toiminnan vuoksi. Myös laatu ja sen osoituksena käytettävät erilaiset laatumerkinnät ja niiden hyödyntäminen kiinnostivat.

Elintarviketeollisuus (juomat mukaan lukien) työllistää 17 prosenttia Normandian teollisesta työvoimasta. Yrityksiä on perheyrityksistä kansainvälisiin yrityksiin 827 kpl ja ne työllistävät 25 500 ihmistä. Normandiassa on eniten maatalouspinta-alaa koko Ranskassa, n. 70% alueesta. Maatiloja alueella on 31 365, keskimääräiseltä kooltaan 64 ha. Maataloustuotteiden liikevaihto on 4 miljardia euroa. Asukkaita alueella on 3,3 miljoonaa. Alueen maaperä on otollinen maatalouden harjoittamiseen ja sijainti kahden suuren syväsataman ja Seine-joen jokiliikenteen ansioista on erinomainen tavaroiden liikkumiseen.

Normandian elintarviketuotanto on monipuolista. Alueella on paljon maidon ja lihan tuotantoa, nautojen lisäksi kasvatetaan sikoja, siipikarjaa, kaneja sekä lampaita. Se on myös tunnettu hevosmaakunta. Alueella tuotetaan vilja- ja öljykasveja, pellavaa, sokerijuurikasta, perunaa, vihanneksia ja hedelmiä. Normandian 600 km pitkä rantaviiva luo edellytykset myös simpukoiden ja ostereiden viljelyyn sekä kalastukseen. Normandia on erityisen tunnettu juustoista, voin ja kerman valmistuksesta sekä siiderituotteistaan.

Normandian tuottajat ovat useiden vuosien ajan olleet aktiivisia laatuasioissa, joka näkyy erilaisten laatu- ja alkuperämerkintöjen käytössä, niin tuotteissa kuin matkailussa. Normandiassa on 13 alkuperänimitystä (maitotuotteet ja siideri, lampaanliha) ja lukuisia Label Rouge -merkkejä (naudanliha, siipikarja ja munat, maitotuotteet, vihannekset, merituotteet).

Maanantai 23.10.

Lähdimme aamukoneella kohti Pariisia ja sieltä bussilla Couture-Boussey´hin, missä ensimmäinen kohteemme oli La Ferme du Clos de la Mare.  Aktiivinen tilan isäntä kertoi vilja- ja öljykasvitilastaan, jossa puristetaan auringonkukasta ja rypsistä öljyjä sekä jauhetaan puisella kivimyllyllä myllytuotteita. Jatkojalostus oli pienimuotoista, mutta tärkeämpää olikin tuotteiden maku. Tilan toiminta perustuu kestävään ”harkittuun” maatalouteen ja se kuuluu Bienvenue à La Ferme, ”tervetuloa tilalle” –matkailuverkostoon. Yritykset ovat perustaneet verkoston jo 30 vuotta sitten, nykyään siihen kuuluu 8000 maatilaa Ranskasta, joista 400 sijaitsee Normandiassa. Verkostolla on omat nettisivut ja se aktivoi kuluttajia erilaisilla kampanjoilla ja yhteismarkkinoinnilla maatiloille ostoksille, syömään, yöpymään tai muuten viettämään vapaa-aikaa. Isäntä kertoi, että Ranskassa herättiin suoramyyntiin noin 20 vuotta sitten, ja nykyään nuoret tilalliset ovat hyvin kiinnostuneita tuotteidensa jatkojalostamisesta.



Matkalla pysähdyimme La Cueillette de Pithienville – puutarha-vihannestilan myymälässä. Noin 17 hehtaarin tilalla kasvatettiin monipuolisesti erilaisia tuotteita mm. omenoita, kirsikoita, herukoita, mansikoita (avomaalla pöydissä), juureksia, yrttejä, kukkasia. Toiminta perustui pääosin asiakkaiden itsepoimintaan ja -keruuseen, mikä selitti vakituisen (9 hlö) työntekijämäärää. Tilalla oli hyvät opasteet, mistä mitäkin löytyi ja kasvien vieressä kg-hinnat. Tuotteita myydään ympäri vuoden heidän omassa 180 m2 :n myymälässä, ei muualla. Omien tuotteiden lisäksi valikoimissa oli myös muita paikallisia tuotteita. Yritys kuului ”Olkihattu-ketjuun, chapeau de paille, johon kuuluu 32 vastaavaa tilaa Ranskassa.

Ensimmäisen illan päätteeksi nautimme La Ferme de la Hoyssayen siipikarjatilan raaka-aineista valmistettuja tuotteita eri muodoissaan heidän Auberge de la Houssaye ravintolassa. Tilan omistaja tuli meille kertomaan yrityksestään, joka kasvattaa ankkoja, kalkkunoita ja helmikanoja, ja joka teurastaa ja jatkojalostaa ne itse.

Majoituimme pienessä keskiaikaisessa Honfleurin satamakaupungissa, josta lähtee mm. viimeinen Seine-joen ylittävä silta, Pont de Normandie pohjoispuolella sijaitsevaan Le Havren kaupunkiin.

Tiistai 24.10.

Kävimme perheomisteisessa Fromagerie E. Graindorgen juustovierailukeskuksessa, joka valmistaa alkuperämerkittyjä SAN-juustoja, kuten Camembert de Normandie, Livarot, Pont-l'Evêque ja Le Neufchâtel juustoja. Tila on perustettu jo 1910, nykyään se käyttää 120 normandialaisen tilan maitoa. Kaikki juustot valmistetaan paikallisen normandialaisen ”silmälasipäisen” lehmärodun maidosta. Vuonna 2004 rakennettu vierailukeskus oli sanan mukaisesti rakennettu vierailijoita varten, joita vierailee 65 000 hlö vuodessa. Kävijät ohjattiin pitkiä käytäviä pitkin aulasta nimisuojamerkittyjen juustojen esittelytauluihin, tilan toiminnan elokuvaesittelyyn, museoon juustonvalmistuksen välineistä, ikkunallisten tuotantotilojen läpi lopuksi suoraan tilan myymälään. Myymälän vieressä oli myös maistatustilat, jossa saimme maistaa juustoja paikallisen siiderin ja leivän kera.



Lounastimme pienen Hiéville kylän A La Grâce de Dieu - ravintolassa syöden runsaan kana-peruna-omena lounaan valkuaisvaahtojälkiruoalla.

Toinen maatilakohteemme oli tyypillinen normandialainen pieni maatila, La Ferme des Pâtis. Tilalla on 55 lehmää. Perhe jalostaa suurimman osan maidosta itse. Maidosta valmistetaan kermaa, tuorejuustoa, rahkaa, perinteistä kinuskiherkkua ”maitohilloa”, kinuskikarkkeja. Omenista tehtiin erityistä hilloketta, joka oli valmistettu yli 15 tuntia keitetystä omenamehusta, johon oli lisätty omenakuutioita, porkkanaa ja punajuurta. Saimme maistaa perinteistä uunipuuroa, jota oli myös pitkään haudutettu uunissa. Omistajat olivat ostaneet tilan vasta neljä vuotta sitten. He keskittyivät omaan tilamyyntiinsä ja lapsiperheisiin. He ovat mukana myös Bienvenue à La Ferme –verkostossa.

Normandian Calvados-alueeseen tutustuminen ei olisi mitään ilman omenaisia siidereitä ja calvadosta. Tutustuimme luomusiideritilaan, Ferme de la vallée au tanneur, joka sijaitsee Route du Cidre -siiderireitillä. Tila on tyypillinen normandialainen siideritila, joka valmistaa omenista monenlaisia palkittuja tuotteita, kuten siideriä, calvadosta, viinietikkaa. Omenapuita on 12 hehtaaria. Heillä on myös normandialaisrotua olevia lehmiä, joiden maito menee juustonvalmistukseen Fromagerie E. Graindorgen tilalle. Tilaa pitää pariskunta. Emäntä kertoi, että siideriomenia ei käytetä tuoreomenana. Omenat kerätään maasta koneella loka-marraskuussa. Mehu käy luonnollisesti omalla hiivallaan viileässä kesään saakka, jolloin rahtitislaaja tulee tilalle tislaamaan syntyneestä siideristä calvadosta. Paikallinen erikoisuus, suojatun alkuperänimityksen saanut Pommeau de Normandie valmistetaan omenamehusta ja nuoresta calvadoksesta sekoittamalla ja kypsyttämällä sitä tammitynnyrissä 4 vuotta.



Toinen siideritila Manoir d’Apreval Honfleurissa, oli hieman isompi työllistäen viisi henkilöä ja omena- ja päärynäpuita kasvoi 25 ha alueella. Tila sijaitsi kauniilla paikalla meren läheisyydessä. Vierailijoita varten oli valmistettu isot kuvataulut eri prosessivaiheista niihin liittyvien rakennusten seinillä. Siiderit valmistettiin perinteisellä menetelmällä käyttämällä mehua viileässä helmikuuhun saakka. Käymistä jatketaan vielä pulloissa pari kuukautta. Tilalla valmistettiin myös calvadosta, Pommeau de Normandieta, omenaviinietikkaa ja omenamehua.



Keskiviikko 25.10.

Aamupäivällä tutustuimme Honfleurin kaupunkiin, kävelimme Sainte-Catherinen kirkolle ja vierailimme luomutorilla. Tori oli runsas ja tuotteet olivat kauniisti esillä.



Saimme kattavan selvityksen Normandian elintarviketuotannosta Normandian alueellisen maatalouskeskuksen esittelemänä heidän toimipaikassaan Caen´issa. IRQUA-Normandie,  Chambre Régionale d'Agriculture de Normandie, toimii maatilojen ja kuluttajien yhteen tuojana sekä tuo esille paikallista ruokatuotantoa ja sen merkitystä luomallaan omalla paikallisuutta korostavalla merkillä ”Gourmandie”. Vuonna 2003 luotu järjestelmä takaa, että sekä raaka-aine että valmistus on tapahtunut Normandian alueella. Sen lisäksi tuotteet arvioidaan aistinvaraisesti ja niiltä vaaditaan tiettyjä laatuvaatimuksia mm. hygienian ja jäljitettävyyden osalta. On arvioitu, että 70% normandialaisista tunnistaa tämän merkin.

Normandian suurimmassa kaupungissa Caen´ssa on n. 100 000 asukasta. Söimme maittavan lounaan La Table des Matières –ravintolassa, joka sijaitsi Caen’in kirjastokeskuksessa.

Lounaan jälkeen vierailimme Normandian maihinnousuun osallistuneiden amerikkalaissotilaiden hautausmaahan Colleville-sur-Merissä Obama beach´ssa, joka on amerikkalaisten omistuksessa.



Päivän viimeisenä vierailukohteena saimme kokea perusteellisen esittelyn kalanjalostuksesta Le Saumonier Bayeux -yrityksessä. Yhden hengen työllistävä yritys savustaa perinteisellä tavalla käsityönä mm. lohta, joka tulee Ranskan rannikolta ja Skotlannista.


Torstai 26.10.

Kotiin lähdön aamuna vierailimme vielä maidonjalostukseen keskittyneellä maitotilalla The Ferme des Peupliers, jossa on valmistettu jugurtteja vuodesta 1960 lähtien. Tilalla on 180 lehmää, joiden maito käytetään jäähdytyksen ja pastöroinnin jälkeen sellaisenaan jalostukseen. Kysyntä on ollut kasvavaa, kunnes kilpailu kiristyi vuonna 2010. Kasvua ja laajentumista varten yrityksen oli investoitava suurempiin valmistustiloihin v. 2012. Tällä hetkellä tuotteita on 60 ja ne menevät Pariisin ja Rouenin alueelle. Maatilalla ja jalostuksessa työskentelee 45 hlö. Kolme vuotta sitten rakennettiin vierailijoille vastaanottotilat, jonka yhteydessä toimii myös oma myymälä. Tilan erikoistuote on lasipurkkiin pakattu jugurtti.



Matkan vastuullisena järjestäjänä toimi SMT Oy. Yhteyshenkilönä ja matkanjohtajana toimi Sanna Lento Hämeen ammattikorkeakoulusta ja oppaana ja tulkkina matkaopas Helena Koskenranta-Boncoeur.


Kirjoittajana ja kuvaajana Sanna Lento


torstai 9. marraskuuta 2017

Maaseutututkijatapaamisen antia Leppävirroilta 31.8.2017



Ajankohtaisen maaseutututkimuksen pariin oli tänä vuonna kokoontunut lähes 90 eri alan toimijaa joka puolelta Suomea. Tapaamisen järjesti Maaseudun uusi aika (MUA) –yhdistys. Maaseudun uusi aika -yhdistys edistää ja kehittää suomalaista maaseutututkimusta, osallistuu maaseutupoliittiseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun ja on mukana maaseudun kehittämistyössä.

Tänä vuonna yhtenä kutsuesitysten teemana oli lähiruoka. Myös työryhmissä asia oli esillä, erityisesti ryhmässä Sosiaalinen pääoma ja kestävyys pienten maaseutuyritysten menestystekijöinä. Muita työryhmien aiheita olivat kiertotalouden yhteistyömallit, maahanmuuttajat maaseudulla, kokemuksellinen kotiseutu sekä Leaderin lisäarvo ja paikkaperustainen hyvinvointi maaseudulla.

Oli mielenkiintoista huomata, kuinka maaseudun haasteet ovat yhteisiä eri puolilla Suomea. Esityksissä nousivat esille palvelujen saavutettavuus, tietoverkkojen mahdollisuudet sekä yhteisöllisyys. Yhteisöllisyyden merkitys korostuu erityisesti maaseudulla toimivissa pienissä yrityksissä. Tätä aihetta oli tutkittu Lyhyet läheiset ketjut - lähiruoan sosiaalinen pääoma -hankkeessa lähiruokatuottajien ja heidän asiakkaidensa välillä. Tulokset on koottu helppolukuiseen oppaaseen www.lähiruokakoukuttaa.fi.

Maaseudulla yrittäminen ja siinä menestyminen myös puhutti. Turun yliopiston tutkimuksessa oli selvitetty puutarha-alan yritysten menestystekijöitä haastattelemalla kuutta tällaista yritystä. Liiketoiminnan kasvulle oli yhteistä mm. yrityksen asiakassuuntautuneisuus, johtajuus ja kokeilunhalu. Merkitykselliseksi nousi myös se, että yrittäjä tiesi, mitä osaamista yritys tarvitsee - riippumatta siitä, kenellä osaaminen on.

Tapaamisessa kuultujen kutsuesitysten materiaalit ovat nähtävillä MUA-yhdistyksen www-sivuilla osoitteessa http://www.mua.fi/maaseutututkijatapaaminen-2017/.

Samalta sivulta löytyy myös tutkijatapaamisen satoa –pdf (http://www.mua.fi/wp-content/uploads/2017/08/2017-Maaseutututkijatapaamisen-satoa.pdf), johon on koottu työryhmien tärkeimmät nostot.


Kokemukseni perusteella kannustan osallistumaan tutkijatapaamisiin ja kertomaan omista kehittämis- ja tutkimustuloksista tai niiden suunnitelmista. Monipuolinen asiantuntijajoukko toi keskusteluihin hyviä näkökulmia.

Ensi vuonna maaseutututkijatapaaminen järjestetään Mikkelissä 30. - 31.8.2018.


Kirjoittajana Sanna Lento, Innovoinnilla ja kokeilutoiminnalla kestävää ruokaa ja kasvua Hämeessä (InnoRuoka)- hanke, Hämeen ammmattikorkeakoulu

tiistai 7. maaliskuuta 2017

Luomu rokkaa - menestystarina jatkuu


Eduskunnan ruokaryhmän vetäjä, kansanedustaja Anne Kalmari avasi Jyväskylässä 1.-2.2. Luomufoorumin ansiokkaasti esittämällä positiivisena trendinä luomumarkkinoiden kehityksen nousun esille heti tapahtuman alussa. Luomun nostamisessa 10 % 20 %:n on vielä haasteita, mutta kasvun vauhti on kiihtymässä. Luomusta tulisi olla kaikille lisäarvonsa, saatavuus ja byrokratia ovat vielä ensisijaisia esteitä kasvulle – kantavana viestinä Kalmari kertoi kehittämistoimenpiteitä edistettävän.

Luomun menestys jatkuu
Luomufoorumissa oli ilo kuulla myös kaupan kertomaa luomutuotteiden myynnin huimastakin kasvusta, trendikkyydestä ja markkinoinnin kehittämissuunnitelmista. SOK:n valikoimajohtaja Antti Oksa nostatti positiivisen vireen luomumarkkinoiden kehityksestä ja näkymistä jatkossa. Tänä päivänä ruoka on enemmän kuin ruokaa, vastuullisuus ja terveellisyys ovat myös vahvassa trendissä. Luomuun liittyvät positiiviset asenteet ovat vahvistuneet, myynti on huimassa 14% kasvussa. SOK:n luomutuotteiden myynti on noussut 21% volyymikasvussa. Laaja saatavuus ja pieni hintaero ovat ratkaisevia tekijöitä kasvun aikaansaamiseksi, kuluttajien valintaan vaikuttavia tekijöitä. Perustuotteiden lisäarvo ei ole niinkään suuri, esim. jäätelö, vehnäjauho tai panimojuomat. Lihatuotteilla (muu kuin jauheliha) on asiakkaalle korkea lisäarvo, huomioiden mm. tuotannon, eettisyyden ja eläinten hyvinvoinnin.
Kuva 1. Vastuullisuus on trendikästä
Trendeihin osuminen, aito erilaistaminen ja vahva brändääminen voivat vaikuttaa kuluttajan valintaan perustuotteiden osaltakin. Vastuullinen kuluttaminen on tehtävä kuluttajalle helpoksi. Nuorille tämä on helpompaa, luomukuluttajat ovat tutkimusten mukaisesti keskimääräisesti 30-40v. naisia sekä miehiä. Uusia luomutuotemahdolli-suuksia löytyisi esimerkiksi maitotaloustuotteissa, juustoissa, kasvipohjaisissa tuotteissa, leikkeleissä –  yleensäkin lihatuotteissa, sekä leivässä, kotimaisissa tuoreissa marjoissa, vihannespakasteissa, juomissa ja snackseissä. Kuluttajanäkökulmakommenttina ehdotettiin myös, että lähiruokaa ja luomua voisi käyttää ns. sisäänheittotuotteena, ja lisäksi kohdistaa markkinointia ensisijaisemmin niihin, jotka eivät vielä ole luomun ostajia. Kaupoissa tulisi olla suuremmalla volyymillä luomumarkkinointia. Oksa toivottikin puheenvuoronsa lopuksi luomu- ja lähiruokatuotteet tervetulleeksi – huomioiden, että myös pienet yritykset ja pienet erät ovat tervetulleita. Eräsuuruudet eivät siis tähän vaikuta.


Tutkittua tietoa, faktaa sekä varmuutta kannattavuuslaskelmiin
Luonnonvarakeskus Lukesta, Arto Latukka, tutkimuspäällikkö (kannattavuuskirjanpito) esitteli osuudessaan viljelijöiden käytännön työkaluksi erinomaisesti sopivan Taloustohtori –sivuston laskelmapohjineen, www.luke.fi/taloustohtori  . Sivustosta voi käydä tutkimassa valmiita laskelmia sekä käyttää tietoja ja taulukoita omiin konkreettisiin kannattavuuslaskelmiin. Kannattavuuslaskelmat ja –kertoimet ovat tärkeitä, jotta viljelijä pystyy laatimaan viljelysuunnitelman toimien riittävän kannattavasti. Luomuyrittäjien kannattavuuslaskelmat ovatkin nousussa – trendi on hyvä! Työtunneille saatu korvaus on nousussa. Kustannukset ja kannattavuuslaskelmat tavanomainen vs. luomu kertoo luomun kannattavan. Tavanomaisen ja täysluomun yrittäjänvoiton osalta luomu nousee juurikin hieman kannattavan puolelle. Taloustohtori -sivustolta löytyy lisätietoja sekä kannattavuuslaskelmia (Luomutuotannon kannattavuus –taulukko –> katso maa- ja puutarhatalous –verkkopalvelu). Luke sekä ProLuomu toivovatkin enemmän luomutiloja mukaan tutkimuksiin, jotta luomutilojen tilanne saataisiin näkyviin paremmin.



Kuva2. Kannattavuuskertoimen kehitys
Viljelijäpuheenvuorossa: avoimempaa käytäntöä läpi ketjun kuluttajiin nähden
Enemmän reilun kaupan meininkiä – kiteytettynä, avoimempaa käytäntöä läpi ketjun kuluttajiin nähden. Tämä vaikuttaisi varmasti myynnin kasvuun. Luomutilallisena, Martti Mäkelä Pihtiputaalta kertoo, että yrittäjätulolla ei voi kuitenkaan kehua ja riskit ovat suuremmat - mutta niin myös mahdollisuudet ovat suuremmat ja tila on vähemmän ulkopuolisista ostoista riippumatonta. Omaa työpanosta ja osaamista tarvitaan toki enemmän. Pidemmän tulevaisuuden ja kiertotalouden kannalta luomu on oikeanlainen vaihtoehto, markkinoille kuten maatalouskaupoille kuitenkin vähemmän kauppaa luomutiloilta. Yhteistyö ehdottomasti kannattavaa luomutilojen kesken, esim. jakelun osalta. Keskustelun aiheeksi nousi myös mm. jakelua koskien biokaasutuotanto ja se, että biokaasun osalta investointitukia on tuplattu - kannustetaan siirtymistä polttoaineiden osalta, Anne Kalmari lisäsi.
Mäkelä toi viljelijän mielipiteenä esille kokemuksensa, että oma asenne ja asennoituminen ongelmien ratkaisuun onkin loppujen lopuksi ratkaisevaa luomuun siirtyessä. Uusina mahdollisuuksina ja synergiaetuna voi käyttää esim. rakennusyrittäjää hyvien koneiden omistajana yhteistyökumppanina. Hänellä itsellään on yhteistyökumppani lietelannan levityksessä, tämä onkin ainoa ulkoistettu viljelijän tilalla, lisäksi toki yhteistyötä naapureiden kanssa. Maitotuotanto on luomuun siirtyessä vähän laskenut, tilan kokonaistuotanto on kuitenkin kannattavaa. Eläinlääkärin käyttö on suunnilleen samaa luokkaa, luonteeltaan ennaltaehkäisevämpää asiantuntijan/eläinlääkärin käyttöä. Luomuun siirtyessä byrokratia on jonkin verran kasvanut verrattuna tavanomaiseen. Voitaisiinko byrokratiaa keventää, esittikin Mäkelä puheenvuorossaan lopuksi.
Foorumin yleisökeskustelussa muistutettiin ammattikeittiön suuresta ja kasvavasta osuudesta. Keittiöille ei tarvitse tehdä isoja brändäyksiä ja hienoja pakkauksia. Markkinointi voi perustua hyvään laatuun ja saatavuuteen, tarvetta tuotteisiin on.

Luomulupaukseen sisältyy eläinten hyvinvointi
Luomulupaus ja luomuvaatimukset luovat hyvät edellytykset eläimen hyvinvoinnille.  Tämä on positiivinen asia. Eläinten hyvinvointikeskuksesta (EHK) Satu Raussi kertoi eläinten hyvinvointiin liittyvistä tarpeista. Hyvinvoinnin osa-alueet ovat: hyvä ruokinta, hyvä kasvatusympäristö, hyvä terveys ja käyttäytyminen/ sosiaalinen ympäristö, positiivinen tunnetila. Hyvä psyykkinen sekä fyysinen olotila kertoo sen, että eläin voi hyvin. Tuotantoeläinten osalta olennaiset käyttäytymistarpeet on listattu, liikkuminen esimerkiksi on oleellista ja tärkeää.
Lisätietoja http://www.elaintieto.fi/  
Eläin ruokana – kuluttajan opas on ollut tekeillä parhaillaan: http://elainruokana.elaintieto.fi/ 

Kuva 3. Eläimen hyvinvointi

Luomueläinten hyvinvoinnin edellytykset
Eläinten terveys (ETT) ry:stä Pirjo Kortesniemen esityksen myötä keskusteltiin siitä, kuinka hyvinvoinnin määritelmä on kuitenkin epämääräistä edelleen, riippuen eri näkökulmista. Tarvitaan myös eläimestä mitattavia indikaattoreita.  Huomioitavaa on, että löytyy maatiloja, joissa ei esim. eläimen käytössä oleva tilakoko ole aivan lain edellyttämä, mutta eläin voi hyvin. Toisella maatilalla voi olla suurempi eläimen käytössä oleva tila, mutta eläin voi huonosti. Hyvinvoinnin arvioinnin tulee lähteä eläimestä, eläintä tarkkailemalla, huomioitava lajinmukainen käyttäytyminen. Hyvinvointi perustuu eläimen neljään vapauteen (kuva 4). Tarkastusprosessi vie aikaa siten, että tarkastuksia on vaikea kokonaisuudessaan käytännössä toteuttaa. Eläinlääkärit voivat tehdä niitä osittain. Terveys ja tasapainoinen ruokinta ovat haasteellisia luomussa. Keskustelussa todettiin, että luomutuotanto voi pysyä kaikissa eläinten hyvinvointiin liittyvissä ohjelmissa, ennaltaehkäisevää tietoa luomutuotannossa on ja toteutetaan käytännössä.
Kuva 4. Eläimen hyvinvoinnin arviointi

Ympäristöhyödyt ovat luomun lupausten ytimessä
Ympäristön hyvinvoinnista ympäristövaikutusten osalta foorumissa kertoi tutkija Marja Saarinen Luonnonvarakeskus Lukesta. Helsingin Sanomien kolumnissa 26.1.2017 väitettiin, ettei maailmalla ole varaa kasvattaa luomuruokaa, että tämä olisi rahan haaskausta, terveyshyötyjä ei ole todennettu jne. Tavanomainen peltohehtaari vähemmän ympäristöä kuormittava. Maatalousmaat ovat enemmän luomussa, metsää on luomussa vähemmän. Sinäänsä voi todeta, että luomu edistää monimuotoisuutta. Kokonaisuudessaan luomulla on suosiollisempi vaikutus ympäristöön ja energiantuottoon. Per tuote tarkastelussa menetetään vaikutus, johtuen luomun alhaisemmasta sato- ja tuotostasosta. Havaintoina Merjan esityksessä todettiin, että esim. ruisleipää voi tehdä ympäristöystävällisesti tai sitten ei. Kuljetukset, leivän paisto sekä muut tuotantotoimenpiteet tulisi tehdä ympäristövaikutukset huomioiden. Myös esim. hunajan tuottamisen osalta ilmastovaikutus voidaan puolittaa huolellisella suunnittelulla. Pakkauksien osalta tulee miettiä myös oikeat ratkaisut. Orgaanisia maita ei tulisi kuitenkaan raivata lisää viljelyyn. Saarinen selvitti esityksessään ympäristövaikutusten arviointia seikkaperäisesti.
Kuva 5. Elinkaariarviointi

Mottona: Luonto auttaa meitä ja me autamme luontoa
MTK:n Liisa Pietola kertoi kommenttipuheenvuorossaan mottona: luonto auttaa meitä ja me autamme luontoa, jotta saamme ruokamme ja lämpömme - yhteistyön merkitystä korostaen. Luomussa korostuu maan kasvukunnon vaikutuskohteet: biologinen, kemiallinen ja fysikaalinen tila tulee olla viljelyssä tasapainossa. Pohdittavaksi Pietola avaakin luomun lupausta: sisältääkö lupaus Luomun saavutuksina voidaan mainitakin mm. maan multavuus, viljelykierron merkitys korostunut, ravinnekierto ja monimuotoisuus. Haasteina ovat rikkakasvit, satotason alhaisuus, kasvinravitsemuksen ajoitus ja kasvinsuojelu.
Kuva 6. Maan kasvukunnon vaikutuskohteet

Suomessa on valttina ainutlaatuinen puhtaus – miksi emme kertoisi sitä maailmalle?
Luomufoorumin työryhmätyöskentely oli intensiivistä ja konkreettisia toimenpiteitä työstettiinkin heti jatkoon. Työryhmiä oli kuusi, työryhmien työskentelyn tulokset käytiin yhdessä läpi ja foorumissa sovittiin jo saman tien reippaasti toteutettavia toimenpiteitä jatkoon. Luomuviljelyn lisäksi työryhmätyöskentelyssä oli mielenkiintoisena aiheena luomukeruualueet valtavana potentiaalinaan. Suomessa oli v. 2015 lopussa yhteensä 12,2 milj. ha luomukeruualueita. Tämä on noin 30% koko maailman luomukeruualasta! Suomessa on valttina ainutlaatuinen puhtaus. Työryhmä kysyykin – miksi emme kertoisi sitä maailmalle? Luomusertifiointi ei estä toteuttamasta tarvittavia metsänhoitotoimenpiteitä talousmetsässä. Luomusertifioinnilla lisäarvoa –selvitys kokoaa alueiden toimijoita yhteen ja selvittää kehittämiskohteita, osaamisen kehittäminen ja tutkimus edelleen on nyt ajankohtaista.
Foorumin kaikki esitykset ja työpajojen tuotokset löytyvät täältä .

Luomu rokkaa –  aineisto viljelijöille käytäntöön
Tutkittua tietoa ja tiedon julkistamista tarvitaan edelleen vahvistamaan luomun luotettavuutta sekä kannattavuutta läpi koko ketjun tuottajasta kuluttajaan. Luomu rokkaa – aineisto esiteltiin Luomufoorumissa. Aineisto on selkeä ja konstailematon infopaketti. Luomualan koordinaatiohanke on tuottanut 20 -sivuisen diasarjan, jonka tarkoituksena antaa viljelijöille tietoa luomuviljelyyn siirtymisestä. Jotta kotimainen luomutuotanto pysyy kysynnän vauhdissa, tarvitaan lisää luomutuottajia. Tämä aineisto on suunnattu ensisijaisesti alueellisille koulutus- ja neuvontahankkeille sekä muille maatalouden neuvonta- ja tiedotustehtävissä oleville.

Luomuviljely kiinnostaa
Luomuviljely kiinnostaa monia maanviljelijöitä paremman kannattavuuden ja ympäristönäkökulmien takia. Luomussa kuitenkin mietityttävät mm. byrokratian lisääntyminen ja rikkakasvien hallinta. Luomu Rokkaa –aineisto valoittaakin realistisesti luomuviljelyä kertoen sen hyvistä puolista, mutta myös haasteista. Aineiston tuottamisessa on ollut mukana 14 maatalouden asiantuntijaa ja se sisältää myös luomuviljelijöiden kommentteja ja ohjeita. Aineisto on julkaistu Pro Luomun nettisivuilla Luomun Koordinaatio-hanke –osiossa pdf-tiedostona ja sitä voi myös halutessaan pyytää Pro Luomusta osoitteesta info@proluomu.fi  myös PowerPoint-tiedostona.
Luomu Rokkaa – Haluatko luomuviljelijäksi? (pdf)

Luomupuuron ME –kilpailun julistus
Foorumissa julistettiin Luomupuuron ME –kilpailu, hankkeita kannustettiin osallistumaan joukolla mukaan! Satavuotiaan Suomen juhlavuosi on käynnistynyt ja yksi juhlavuoden teemoista on Syödään yhdessä. Pro Luomu tempaisee yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa ja järjestää luomupuuron maailmanennätyksen 6.9.2017. Ennätyksen teossa voivat olla mukana yksittäiset kuluttajat sekä erilaiset yritykset ja yhteisöt. Kampanja käynnistyy huikealla valmennusohjelmalla, jonka avulla treenataan läpi talven, kevään ja kesän kohti syyskuun alkua ja luomupuuron maailmanennätystä. Suomi ”puuromaana” voisi olla potentiaalinen ME –maa tällaisessa kilpailussa. Mitenköhän monta luomupuuroannosta kilpailupäivänä syödään?
Kaikki me innolla siis osallistumaan: www.luomupuuro.fi    www.facebook.com/luomupuuronME    #LuomupuuronME



Luomun menestystarina jatkuu  -  hankkeiden yhteiset viestintäkonseptit
Kouluttajana foorumissa toiminut Insanon Maria Sjövikin viestintätyöpaja: Luomun tarina kaikkien luomutoimijoiden käyttöön  vahvisti luomufoorumin toimijajoukon yhteishenkeä mukaansa tempaavalla koulutusiltapäivällä foorumin lopuksi.  Iloinen joukko luomutoimijoita sai paljon uutta virtaa energisestä, innostavasta sekä positiivista boostia antaneesta koulutuksesta jatkaa luomun menestystarinaa - myös eri näkökulmat huomioiden - eteenpäin! Markkinointiviestinnän ja tiedon kulun merkitystä ei voi liikaa korostaa, se on tärkeää. Luomun nousun tuoma julkisuus ja keskustelut, sekä puolesta että vastaan, vaativat tutkittua tietoa ja vastauksia niille tahoille, jotka sitä tarvitsevat. Se, että keskustelua käydään ja toimeen tartutaan, vie eteenpäin!

Valtakunnallinen Luomun koordinaatiohanke, Luomuks -hanke järjesti Luomufoorumin 1. – 2.2.2017 Jyväskylässä.

Blogi -tekstin kirjoittaja: Satu Suoranta, InnoRuoka - Innovoinnilla ja kokeilutoiminnalla kestävää ruokaa ja kasvua Hämeessä - hanke, Hämeen ammmattikorkeakoulu HAMK